9 // Aww.. hän välittää

3.5K 204 34
                                    

Nousin ulos Williamin autosta hyvin hermostuneena. En ole ikinä pitänyt siitä kun ihmiset huutavat, miksei ihmiset voi puhua toisilleen normaalisti ja sivistyneesti. Ei mitään huutavia kirosanoja tai lentäviä nyrkkejä. Astuin sisään kotini ovesta kuullen varmaankin olohuoneesta kantautuvan puheen.

"Missä se tyttö on?!" Lucaksen ääni huutaa. Aww..Hän välittää

"Isä varmasti tappaa mut jos en löydä kohta sitä.. sitä helvetin huoraa!" Lucas huutaa ärsyyntyneenä. Tai no ei taida sittenkään..

Kävelin olohuoneen suulle niin, että seisoin Lucaksen ja Henryn selkien takana. He eivät huomanneet minua ennenkuin yskäisin saadakseni heidän huomionsa. Jolloin molempien päät kääntyivät minun suuntaani.

"Tämä huora on nyt kotona!" Huusin vihaisena Lucakselle, joka näytti taas samalle kuin muinakin päivinä jolloin olen joutunut katsomaan hänen naamaansa.Tuo helvitin sama ilme minuutista minuuttiin, tunnista tuntiin ja päivistä päiviin. Ärsyttävää!

"No vihdoin sä oot kotona! Missä sä olit?" Lucas räyhää minulle.

"Ei oo sun asias!" sanoin ja käännyin lähteäkseni vaihtamaan vaatteitani omaan huoneeseeni, mutta Lucas otti ranteestani kiinni niin lujaa, että se sattui. Hän yritti katsoa minua silmiin samalla kun minä yritin vältellä sitä kaikin mahdollisin keinoin, mutta miten arvattavaa minä en onnistunut.

"Mä oon ollut huolissani susta Sandra.. " hän sanoi ja katsoi silmiini jossa näkyi hiukan jopa huolestuneisuutta. Väläytin hänelle pienen hymyn.

"Mä kerron ehkä joskus, mutta musta ois nytten ihan kiva päästä suihkuun ja päästä eroon näistä vaatteista", sanoin ja sain Lucaksen hymyillen nyökkäämään minulle. En tiedä miksi, mutta minusta tuntuu, että Lucaksen mielentila vaihtelee todella usein. Ensin hän haukkuu minua ja nyt hän sanoo välittävänsä.. outo.

~~~

Suihkusta päästyäni menin huoneeseeni, jossa minua odotti Lucas. Se oli todella noloa! Minulla oli vain pyyhe vartaloni ympärillä ja tunsin kuinka Lucas katsoi vartaloani silmillään arvioivasti. Yskäisin saaden Lucaksen katseen kääntymään naamaani jolla oli kysyvä ilme. Lucas näytti hiukan nolostuneelta myös sillä oli juuri jäänyt kiinni puoli alastoman vartaloni tuijottamisesta. Hän nousi ylös sängyltä ja alkoi selittää.

"Aa.. nii ajattelin tulla kertoo sulle, että mä ja Henry ollaan lähös meijän yhelle kaverille nyt ja tullaa joskus huomenna takas! Joten nähää sit sis!" Hän oli ulkona huoneesta ennen kuin ehdin sanoa mitään.

Sis? Sisko? No kutsun minäkin häntä veljekseni ajatuksissani, mutta ei minulla kyllä olisi rohkeutta sanoa sitä Lucakselle päin naamaa. Mutta ei minua nyt varsinaisesti haittaa se, että hän sanoo minua siskokseen. Se on vain.. outoa?

~~~

Olen ollut nyt muutaman tunnin yksin kotona. Olen kuolemaisillani tylsyyteen, kunnes päätin soittaa yhdelle uusista kavereistani.

En ole kaiketi kertonut paljoakaan ensimmäisestä koulupäivästäni täällä, koska se oli niin tylsä. Mutta sinä yhtenä päivänä ehdin saamaan noin neljä hyvin mukavan tuntuista kaveria.

Lilja Schöffer on yksi heistä. Lilja on puoliksi saksalainen, mutta on asunut koko elämänsä Suomessa, joten puhuu parempaa suomea kuin minä. Lilja on yksi iso bilehile. Jollaiseksi häntä ei voisi ikinä luulla jos näkee häntä vain koulussa sillä siellä hän on kiltti tyttö, mutta vapaa ajallaan.. ei niinkään. Ja tietenkin hänellä on poikaystävä, Tomi Kontio.

Kalle Mäki on myös yksi koulun suosituimmista pojista. Hän ei kuitenkaa ole niinkään 'player' niinkuin monet mooneet muut suositut pojat esim. Lucas, Henry, Alexander 'Alex', yms. Kalle on todella komea ja kiva. Ihanne poikaystävä..

Eemil Penttilä on viimeinen kaverini, mutta ei kuitenkaan vähäisin. Hän on myös suosittu ja myös osittain 'player', joka ei kuitenkaan haittaa minua tai muitakaan kavereitani. Olemme siis kaveriporukka nytten. Eikä sekään haittaa minua.

Ja noista kavereistani soitan ainoalle naispuoliselle eli Liljalle.

Sandra- Liljaa!!

Lilja- Mitää??

Sandra- Voisitko tulla käymää? Mulla on ihan sairaan tylsää yksin ku Henry ja Lucas lähti jonnekkin..

Lilja- Mitä sinä olit Henryn ja Lucaksen kanssa?! Mä oon tulossa ja sitte sä saat selittää kaiken ihan perin pohjin!

Lilja sanoi loppuun ja katkaisi puhelun. Tosiaan en ollut kertonut heille Lucaksesta tai äidistäni, mutta nyt Lilja saa tietää ja varmaan ensi viikolla jo koko koulu tietää, mutta ei se minua niinkään haittaa. Ei ainakaan tarvitse kuunnella jotai juoruja minusta ja Lucaksesta yhdessä.

~~

Kului noin kymmenisen minuuttia soitostani Liljalle, kunnes hän ryntäsi sisään etuovesta korot kopsuen.

"Nyt sä saat kertoo mulle kaiken, koska mä tiiän, että Lucas asuu täällä myös! Ootsä sen tyttöystävä? Onko teillä lapsia ku asutte kahestaa? OMFG!!!!" Tyttö kimitti vieressäni.

"Onks se noin selvää?" Kysyin muka vakavana, joka taisi mennä täydestä Liljaan hänen ilmeestään päätellen. Hän näytti olevan shokissa.

"Mi-mitää?! Te ootte pari?!" Lilja takelteli. Silloin purskahdin nauruun. Ja kovaan. Tyttö ei tajunnut mille nauroin, kunnes pystyin selittämään.

"Hyvä luoja Lilja se oli vitsi!!" Nauroin jolloin hänkin huokaisi helpotuksesta ja alkoi nauramaan.

"Mut miks te sit asutte samassa osoitteessa?" Tyttö kysyi hämillään. Minusta tuntuu juuri nyt, että tuolta tytöltä puuttuu joku olennainen osa aivoista, mutta ei se minua hirveästi häirinnyt. Hän oli silti kaverini.

"Mä oon sen puoli sisko.. kohta", vastasin hänelle ja sain hänet nyökyttelemään ymmärryksestä.

Hei Peoples! Mitäs ootte mieltä? 😌

Step BrotherWhere stories live. Discover now