Tuhansien tähtien maa

~5~ Kutsu juhliin

Heräsin pirteänä ennen herätyskelloani. Minulla oli hyvä olo. En ehtinyt stressata yhtään tästä päivästä, olin vain innoissani ja nukuin pitkän yön. Olin jo kulkenut niin monta kertaa tulevan työpaikkani Fresh Drinks: in ohi, että en millään pystyisi eksyä tänään, myös se lievitti stressiä huomattavasti. Englanninkielen puhetaidoistakaan ei tarvinnut huolestua, isäni oli aina puhunut englantia minulle. Ja koulussakin olin saanut englannista joka vuosi kympin. Se oli myös yksi syy miksi minua syrjittiin, olin liian hyvä koulussa, kaikki halusivat olla parhaita varsinkin englannissa, mutta kukaan ei koskaan oppinut sitä paremmin kuin minä, ei kukaan voi saada yli kymppiä englannista, ei kukaan.

Nousin rauhallisesti istumaan ja venyttelin pitkään, minulla oli hyvin aikaa, koko pitkä aamu. Kävelin vaatekaapilleni ja aloin valitsemaan tämän päivän vaatteita. Valitsin viininpunaiset farkkuni, mustat sukat ja vaaleanpunatummanpunaisen sekavan näköisen paidan, jonka olin itse värjännyt ja siitä oli tullut ihan hieno. Puin nopeasti vaatteeni ylle ja otin vielä timanttisen rannekorun.

Kävin pikaisessa aamusuihkussa, pesin vessassa hampaani ja laitoin hiukseni kiinni ja kieputin niihin punaisia naruja. Lopputulos oli oikein hieno.

Aamupalaksi paistoin pari lettua ja laitoin niihin siirappia. Söin lettuni hedelmäsalaatin kanssa, jonka tein lettujen jälkeen. Söin ruokani keittiönpöydässä omenamehuni kanssa.

Sitten minun pitikin jo lähteä. Otin kaiken tarvittavan mukaan pinkkiin kassiini. Laitoin avaruuskuvioiset Vanssini jalkaan, jotka olin itse värjännyt. Menin ulos ja lukitsin oven.

Kävelin ikuisuudelta tuntuvan ajan kuudennesta kerroksestani rappusia alas. Pääsin ulos. Kävelin hetken aikaa ja hyppäsin samaan bussiin, joka kulkee tästä aina aamuisin monta kertaa.

Pääsin lentoasemalle hieman ennen yhdeksää, työni alkaa puoli kymmeneltä. Suunnistin Fresh Drinks: ille. Jäin hieman pyörimään sen eteen, en tiennyt mitä tekisin nyt.

"Hello, are you Clara Flygare?...", nainen, joka oli tiskin takana kysyi. "Yes, I am.", vastasin. "And you are coming to work here?" "Yes." "Come inside.", hän pyysi. Onneksi sillä hetkellä ei ollut asiakkaita. "I am Melissa Allen." "Drinks are made here with these devices.", Melissa kertoi ja osoitti laitteita. "Here is a order list.", Melissa sanoi ja nosti listan pöydältä. "For example strawberry and blueberry." "Here is strawberries." "Here is three different sizes cups.", Melissa meni mansikoiden luokse ja osoitti kuppeja.

Hän vielä näytti, että jos asiakas tilasi pienen juoman, piti käyttää pientä mukia. Pienessä Mansikka-mustikka juomassa pitää laittaa mansikoita pieni kuppi ja mustikoita pieni kuppi mukiin. Mukiin laitetaan vielä yhdestä koneesta nesteet, jossa on muunmuassa sokerit. Muki kaadetaan tehosekoittimeen, jossa kestää vain muutama sekunti. Kun juoma on valmis, se kaadetaan kauniisti koristelluun juomamukiin ja annetaan asiakaalle maksua vastaan.

"To you come your first customer.", Melissa sanoi odottavasti.

"Hello, I'd like to banan-strawberry smoothie." "Hello, what size?" "Medium." "Okay, a little moment.", sanoin vielä ja menin tekemään juomaa. Ensin muki, sitten banaania keskikokoinen kupillinen ja samoin mansikoita. Ne pistetään nestekoneen alle ja painetaan napista. Sitten kaikki kaadetaan tehosekoittimeen ja odotetaan hetki. Kun juoma on valmista se kaadetaan sille sopivan kokoiseen kauniiseen mukiin. Kävelin juoman kanssa kassalle ja sanoin: 8 AUD, please. "Here you are.", hän sanoi ja ojensi rahat minulle. Annoin juomani hänelle ja toivotin vielä hyvät päivänjatkot.

"That went perfectly.", Melissa kehui. "Thank you.", vastasin helpottuneena. "Letter to Clara Flygare.", joku poika sanoi kassalta. "Thank you.", sanoin ja vastaanotin kirjeen. "Have a nice day." "You too." Poika lähti. "Who send to you a letter?" "Umm... Alice Smith, from Sydney airport post office." "I know Alice Smith, she is my friend and you are also." "Really, you too.", vastasin ja hymyilin.

Alice kysyi lähtöäni ja kertoi kirjeessä kehuneensä minua suuresti lentoaseman johtajille. Aloin pakostakin hymyilemään kirjeen vaikutuksesta. Kerroin kirjeestä vielä Melissalle ja hän sanoi minun olevan oikea löytö.

Kello tuli tasan kaksitoista ja minulle tuli ruokatauko. Lähdin etsimään itselleni sopivaa ruokapaikkaa ja lopulta päädyin samaan kuin eilen, Good Food, mutta tällä kertaa otin lasagnea, joka oli vielä parempaa, kuin eilinen kanakeitto.

Jälkiruokaa lähdin etsimään muualta. Löysin jäätelöpaikan "Soft Ice Cream". Ostin sieltä vaniljalakritsijäätelön. Söin sen Soft Ice Creamin ihanassa pöydässä. Pöytä oli korkea ja vaaleansinivalkoinen. Jäätelöni jälkeen palasin takaisin Fresh Drinks: ille, jonka jälkeen Melissa piti ruokatauon.

Juuri siihen aikaan tuli ruuhkaa ja sain tehdä listasta kaikenlaisia juomia vielä useampaan kertaan. Ruuhkan aikana Melissa ehti onneksi tulla auttamaan minua. Yksi asiakas sanoi, että näytän suomalaiselta, hän itsekkin oli Suomesta. Juttelin hetken aikaa Suomea hänen kanssaan, oli ihana puhua tutuinta kieltä pitkästä aikaan tai niin minusta ainakin tuntui.

Ruuhka hiipui kahteen mennessä ja tuli taas hiljaista. Muutamia asiakkaita kävi aina välillä ja minä ehdin maistamaan mustikka-banaani juomaa, joka oli todella hyvää, en yhtään ihmettele, että täällä kävi niin paljon väkeä. Kello lähenteli kolmea ja olimme vain jutelleet Melissan kanssa, joka osoittautui todella mukavaksi ihmiseksi. Toivoin todella, että tunne oli molemmin puoleinen. Puoli neljältä minun vuoroni loppui ja sain päivän palkkani, 100 AUD. Palkka oli hieman pienempi kuin postitöissä, mutta tämä oli paljon kivempaa.

Keräsin kamani, toivotin hyvät päivänjatkot Melissalle ja lähdin kotiin. Ehdin hyvin bussiin. Ja kävelin loppumatkan. Menin hissillä ylös, avasin asuntoni oven ja astuin sisälle. Otin kenkäni pois. Tarvitsin vielä raikasta ilmaa, joten menin parvekkeelle. Jäin kuuntelemaan liikenteen melua ja rannalla huutavia ihmisiä, siellä oli aina ihmisiä.

Ovella kolahti, joku kopautti tarkoituksella ovea, vaikka tiputti vain kirjeen. Kävelin eteiseen ja olin oikeassa. Se oli kutsu. Kurkistin ovisilmästä, mutta rapussa ei näkynyt ketään. Nostin kirjeen maasta ja kävelin sen kanssa olohuoneen sohvalle. Repäisin kuoren auki ja yllätyin, se oli Melissan synttärikutsu hänen seitsemäntoistavuotis synttäreille. Ketäköhän sinne tulee. Kirjeen lopussa pyydettiin lähettämään vastaus lopussa lukemaan osoitteeseen.

Kaivoin siis keittiönkaapista tyhjän valkoisen kirjekuoren ja kirjepaperin. Otin vielä kynän ja jäin keittiönpöydän ääreen. Mietin vielä hetken, ennen kuin vastasin myöntävästi, olinhan Melissan kaveri ja kususta olisi epäkohteliasta kieltäytyä. Juhlat olisivat jo huomenna töiden jälkeen, onneksi minulla oli jo asu valmiina, se mekko jonka ostin pikkuliikkeestä ja sen kaupan nimi oli "Pink Rose".

Liimasin kirjeen kiinni. Kiiruhdin eteiseen ja kiskaisin kengät jalkaan, otin vielä avaimet mukaan ja juoksin rappuset alas, onneksi posti oli lähellä ja kirjeeni ehtisi juuri ja juuri tänä iltana perille. Tipautin kirjeen yleiseen postilaatikkoon ja kävelin takaisin kämppääni.

Otin kenkäni pois jalasta ja kävelin keittiöön.
Tein tiskit, jonka jälkeen tein iltaruoaksi kanapastaa. Söin ruokani omenamehun kanssa. En muistanutkaan, että kanapastan valmistuksessa kestää aina niin kauan.

Ruoan jälkeen pesin hampaani ja harjasin hiukseni. Laahustin huoneeseeni ja aloin kirjoittamaan päiväkirjaani. Kirjoittelujen jälkeen vaihdoin vaatteeni yömekkoon. Katselin vielä ikkunasta ulos. Kello oli vasta puoli yhdeksän, mutta ainakin ehtisin nukkua kunnolla. Suljin verhot, painoin pääni tyynyyn ja nukahdin heti.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Mitä juhlissa tapahtuu, saako Clara uusia ystäviä, vai joutuuko hän vihan kohteeksi?

1037 words

TheQueenOfAustralia