Tuhansien tähtien maa

~19~ Space Rocket

Heräsin kello 7.00 A.M. herätyskellon pirinään. Minua väsytti erittäin paljon. Avasin verhot ja katselin ulos, siellä oli erittäin tuulinen sää. Paksu, harmaa pilviverho liikkui nopeasti kaupungin yllä. Minulla oli kylmä ja vähän kipeä olo.

Nousin väsyneenä ylös ja kävelin vaatekaapilleni. Otin sieltä siniset farkut ja hieman löysän mustan paidan, josta käärin hihoja. Otin harmaat sukat ja vaihdoin vaatteet.

Kävelin vessaan, pesin hampaat, harjasin hiukset. Kiharsin hiukset ja jätin ne muuten auki, mutta laitoin niihin pinnin.

Hipsin keittiöön ja kaivoin kaapista omenan ja jogurttia. Söin aamupalani keittiön pöydän ääressä.

Olin valmis. Laitoin kengät jalkaan, otin tarpeelliset tavarani mukaan ja lähdin kotoolta pois.

Menin hissillä alas. Kävelin bussipysäkille ja kuljin bussilla lentoasemalle.

Kuljin ihmismassan seassa pääovista sisälle. Kiiruhdin Fresh Drinksin ohi, henkilökunnan käytävää pitkin ja Nathanin ovelle. Nathan ei ollut vielä tullut Suomesta. Avasin oven avaimellani ja astuin sisään. Suljin oven.

Kaivoin hyllystä paperini ja levitin ne Nathanin pöydälle. Minua väsytti ihan liikaa, mutta yritin sinnitellä ja pysyä hereillä.

Opiskelin mielestäni ikuisuuden, mutta oli kestänyt vasta kolme tuntia. Vasta yhdeltätoista tajusin, etten ole saanut aamukahvia. Nappasin avaimet ja lompakon mukaan ja lähdin etsimään kahvia.

Kiersin hetken aikaa, kunnes päädyin lähimpään kahvilaan. Ostin kahvin, joka maksoi 4 AUD. Hörpin kahvia samalla, kun kävelin takaisin Nathanin huoneeseen.

Jatkoin opiskeluja pari tuntia, jonka jälkeen pidin ruokatauon. Hain Good Foodista lihamureketta ja muusia. Söin päiväruokani ja jatkoin opiskelua.

Kello viisitoista yli neljä keräilin kamani ja olin valmis lähtemään. Lähdin pois huoneesta ja kävelin pitkin pääkäytävää suoraan ulos.

Kuljin bussilla suoraan kotiin. Kun olin päässyt kotiin, huomasin, että oloni oli hyvin pirteä ja halusin tehdä jotain.

Kännykkäni alkoi soida. Alexander. "Hei", sanoin ja vasta sen jälkeen muistin, ettei hän puhu suomea. "Sorry. Hello.", korjasin. "Hei.", Alexander sanoi ja yritti matkia minua. "Please... go with me to the amusement park.", hän pyysi aivan kun en todellakaan haluaisi lähteä. "Of course I come!", vastasin innoissaan. Se oli yksi suunnitelmistamme. "Really? Good. Thank you.", hän sanoi. "When?", kysyin. "Now. I come to you.", hän sanoi ja sulki puhelun.

Ei vaihtoehtoja siis. Kävin vessassa laittamassa hiukseni kiinni mustalla pörröisellä ponnarillani.

Kävelin ovelle, koska tiesin, että kohta Alexander tulisi. Avasin oven ja Alexander käveli suoraan sisälle. "Hello. Are you ready.", hän kysyi. "Not yet.", vastsin. Kävin hakemassa rahat, täytetyn vesipullon, avaimet, kännykän. "Let's go.", sanoin kun olin laittanut kengät jalkaan.

Riensimme portaat alas ja kävelimme Alexanderin derbin luokse. Matka kesti ainakin puoli tuntia. Olin ihan poikki, en tiennyt miten mopon kyydissä kannattaisi istua.

Parkkipaikat olivat ihan täynnä, mutta onneksi mopon pienen koon ansiosta pääsimme pieneen väliin. Alexander sammutti mopon ja hyppäsimme kyydistä pois. Laitoimme kypärät mopon päälle ja lähdimme kävelemään kohti huvipuistoa. Pilvet olivat suuremmaksi osin lähteneet pois. Aurinko oli tullut esiin ja lämmitti sopivasti.

Kävelimme pari minuuttia huvipuiston porteille puiden reunustamaa puistotietä. Ostimme liput ja kävelimme sisälle. Huvipuisto oli todella upea. Valoja oli paljon ja ihmisiä vilisi jokapuolella. Ympäriltä kuuluva melu oli jo ihan tutun kuuloista.