33. Luku | koska Niko on siellä |

620 32 3
                                    

Tommin nk
Näen Ollin ja kaksi jotain nuorempaa poikaa. Nuo nuoremmat pojat ovat Ollin kimpussa. Tai ei sillä tavalla, mutta jotain he huutelevat. Kävelen hieman nopeampaa, jotta kuulisin mitä nuo sanovat Ollille. Jotain homottelivat ja haukkuivat ilmeisesti. "Hei lopettakaa!" huudan vähän kauempaa noille pojille. Olli ei tainnut huomata minua. "Ooksä ton poikaystävä?" pojat kysyvät ja räkättävät päälle. "En ole, mutta kaveri olen", vastaan ja jatkan matkaani. Otan muutaman juoksuaskelee, että saisin Ollin kiinni.

"Mitä ne teki tai sano sul?" kysyn savutettuani Ollin. "Jotain huuteli ja heitti kivillä", tuo vastaa kuin se olisi arkipäivää. "Okei", sanon ja yritän pysytellä Ollin perässä.

"Moikka", sanon, kun tiemme erkanevat.
"Heippa", Olli sanoo ja lähtee omaan kotiinsa ja minä omaani.

Näen jo kaukaa kuinka Joonas seisoo kotiovellani ja hakkaa ovea. "Mitä sä täällä?" kysyn, kun vihdoin saavun Joonaksen luokse. Hän hätkähtää ja kääntyy katsomaan minua.
"No ootin sua", tuo vastaa. "No tässä mä oon mitä asiaa?" kysyn. "Voinko tulla sun luo kylään, ku Nikol on jotai muuta ja Joelin pitää tehä läksyt ja lukee kokeisiin ja Olli on huonoo seuraa, ku se nukkuu ja on masis", tuo selittää yhteen hengenvetoon. Nyökkään ja päästän tuon blondin pojan sisään.

"No mitä haluut tehä?" kysyn, kun olemme saaneet ulkovaatteet pois. "Mmmm mä haluun pelata änäriä", tuo sanoo. "Okei", vastaan ja menen avaamaan telkkaria ja pleikkaria.
"Kuka tää on?" Joonas kysyy ja osoittaa seinällä olevaa kuvaa. "Siin on mun tädit ja mun eno, joka on kyl jo kuollu", vastaan. "Ai, mihin se kuoli?" Joonas kysyy. "Se kuoli huumeisiin", vastaan ja jatkan pleikkarin kanssa säätämistä. Joonas jatkaa olohuoneen tutkimista. Hän on kyllä käynyt täällä monia kertoja, mutta ilmeisesti ei ole tutkinut tarpeeksi aijemmilla kerroilla.

Joonas hävisi jo neljännen kerran putkeen. Nyt hän on vessassa mököttämässä. Kyllä hän on minua vanhempi. "Joonas tuu ny pois sieltä!" huudan huvittuneena Joonakselle. "En tuu!" hän vastaa.

Luovutan Joonaksen suhteen ja menen keittiöön tekemään ruokaa. Vanhempani on taas työmatkalla, joten saan itse ruokkia itseni.

"Tääl ois ruokaa!" huudan jälleen Joonakselle. Vessanovi avautuu salamana ja Joonas ryntää keittiöön. "No ethän sä ollu ku puol tuntii tuol vessassa", sanon ja otan lautasia esille. "No mut mun vatsa oli eri mieltä", Joonas sanoo ja alkaa lapata ruokaa lautaselle. Otan itsekkin ruokaa ja istun keittiönpöydän ääreen.

"Voinks mä jäädä yöks ku en haluu mennä kotii?" Joonas kysyy minulta. "Joo tottakai, mut miks et haluu mennä kotii?" kysyn.
"Koska Niko on siellä", tuo vastaa. "No mut miks se sua haittaa?" kysyn ihmeissään. Luulin, että noilla kahdella on hyvät välit. "No ku Niko meni tänää yksii bileisii enkä haluu nähä sitä kännissä", tuo vastaa ja katsoo maahan. "No jää sitte, mutta oothan sä itekki vetäny kännejä ja vielä Nikon kanssa", vastaan.
"Nii mut en haluu olla selvinpäin ku se on kännissä ku se on vähä pelottavaa", tuo mumisee. "No joo jää vaan, mut miks se ees menee keskel viikkoo bileisii?" kysyn ihan kuin Joonas tietäisi. "En tiiä mut voidaanko nyt vaan syödä?" Joonas ärähtää hieman. Nyökkään ja keskityn ruokaani.

"Voit nukkuu sohval tai mun huonees lattial", sanon kun olemme syöneet. "Mä nukun lattial sun huonees", Joonas sanoo. Onkohan hänen kotonaan jotain muutakin, kun vain Niko kännissä. Ihan kun tuo pelkäisi jotain. En nyt kuitenkaan rupea utelemaan, kun Joonas voisi suuttua ja sitä ei kukaan halua. Ei kukaan.
_ _ _
536 sanaa
Mä jotenki jäin kirjottaa tota Tommin juttuu nii täs ny tämmöne luku.
Ja kertokaa et onks nää luvut tylsii?
 

Can you feel my heart [VALMIS]On viuen les histories. Descobreix ara