76. Luku | en suostu tähän |

462 37 17
                                    

Aleksin nk
Meinaan nukahtaa uudestaan Joonaksen syliin, mutta juuri kun olen nukahtamassa, Joonas alkaa kutittamaan minua kyljistä. Se on kaikista pahin paikka kutittaa. Tästä ei keskustella.

Alan kikattaa kuin pikkutyttö. En ymmärrä miksi tämä naurattaa, vaikka kutittaminen ei tunnu yhtään kivalta. Se tuntuu aivan kamalalta. "Älä, Joonas älä!" kiljun kikatukseni seasta. Olli katsoo meitä huvittuneena sivusta, kun minä kiemurtelen Joonaksen sylissä.

Yhtäkkiä Joonas lopettaa. Katson hieman ylöspäin Joonasta ja tajuan osuneeni hieman arkaan paikkaan. "Ai saatana", Joonas sanoo hampaidensa välistä. "Sori", sanon. "Ei se mitää, mun vikahan se tais olla", Joonas sanoo pidelleen käsiään hänen haarovälissä. Ei sentään minun. Olli katsoo vierestä edelleen huvittuneena.

"Anteeks vielä", sanon Joonakselle. "Ei se haittaa tai haittaa, mut jos annat mulle pusun nii se ei haittaa", Joonas selittää. "Okei", sanon ja pussaan Joonasta huulille. "Okei nyt ei haittaa enää", Joonas sanoo hymyillen. Olli istuu edelleen vieressä, mutta ei enää huvittuneena. Nyt hän on enemmänkin surullisen näköinen.

"Mä meen vessaan", Olli sanoo. Hän kuulostaa vähän tuskaiselta ja surulliselta.

Olli on jo hetken ollut vessassa. "Mä haluisin nyt vähän sua", Joonas sanoo katsoen minua suoraan syvälle silmiin. "Nyt? Vähän?" kysyn.
"Joo nyt heti ja kyllä haluan vähän... tai oikeestaan aika paljonki jos oon ihan rehellinen", Joonas sanoo. "Okei mut me ei voida nyt, koska Olli tulee kohta", sanon. "No miks ei?" Joonas kysyy. "Ooksä tosissas?" kysyn. "No mut voihan Olli tulla mukaan", Joonas sanoo. "No just, ihan varmaati Olli haluu", sanon hölmistyneenä. "Eli?" Joonas kysyy. "Eli ei", sanon naurahtaen.

Olli tulee takaisin. Nyt minun pitäisi esittää, ettei tuota keskustelua käyty koskaan. "Olli ihan tämmönen hypoteettinen kysymys, et jos mä pyytäisin sua mun ja Alen kaa sänkyyn, nii mitä vastaisit?" Joonas kysyy. "Miks ihmeessä sä kysyt?" Olli kysyy huvittuneena. "Eiku siis mietin vaan", Joonas sanoo ja katsoo kattoa.
"Sä kuitenki sanoit et haluisit panna Aleksia sillee et se ei hetkeen kävele", Joonas kertoo. Ollin naama muuttuu aivan tulipunaiseksi.
"Mä olin kännissä", Olli mumisee. "No mut eiks kännissä just yleensä puhu totta?" Joonas kysyy. "Voi vittu", Olli sanoo ja katsoo lattiaa. Olen varmaan itsekin punainen kuin tomaatti.

"Ooksä ihan varma ettet haluis mun ja Allun kaa sänkyy?" Joonas kysyy. "Nyt vittu Joonas", sanon läpsäisten Joonasta polveen. "Mitä?" hän kysyy. "Miks Olli haluis?" kysyn. Olli ei sano mitään. "Olli kerro sä haluutko vai et?" Joonas kysyy. "No... emmä tiiä", Olli sanoo tuhahtaen. "Sano joo tai ei", Joonas käskyttää. "No vähän ehkä", Olli mumisee.
"Noni siinäs kuulit", Joonas sanoo osoittaen minulle. Olen varmasti aivan punainen jälleen.

Joonas katsoo minua purren huultaan. "Ei, ei oikeesti Joonas ei", sanon. "Miksiii?" Joonas marisee. "Mä en suostu tähän", sanon. "Mut pliis mua panettaa", Joonas sanoo. "Ei, Joonas voidaan illalla, mut ei nyt ku Olliki on tos", sanon. "No ihan tyhmää", Joonas sanoo. "Mut pliis", Joonas yrittää. "Jonsu ei nyt", sanon tylysti. "Olli sano säki jotai", Joonas sanoo.
"Joonas ei nyt mitää kimppakivaa, mä tiiän et sä ehk haluut, mut minä ja Allu ollaan liian piäniä vielä", Olli sanoo. "Hmh, ette oo liian nuorii, ootte jo isoja poikia", Joonas mumisee. "Joonas ei nyt!" älähdän. "No ei sit", Joonas sanoo ja laittaa kätensä puuskaan. "Mä oisin vaa halunnu", Joonas sanoo.
_ _ _
514 sanaa
Hei-hei.
Kiitti 18k lukijoit<3

Can you feel my heart [VALMIS]Onde as histórias ganham vida. Descobre agora