89. Luku | syön sut |

469 39 50
                                    

/time skip kaksviikkoo\
Aleksin nk
Olemme olleet nyt kahden viikon ajan Ollin kanssa yhdessä. Kaikki on ollut ihanaa. Rakastan sitä poikaa niin paljon. Hän on minun unelmieni täyttymys.

Olli ja ne muut pojat perustivat sen bändin. Tai siis enemmänkin he ovat soitelleet yhdessä ja miettineet bändille nimeä. Minä olen enemmänkin vain seurannut vierestä. Välillä tunnen oloni vähän yksinäiseksi, mutta onneksi Olli osaa huomioida minuakin, kysymällä minunkin mielipidettä. Kaikesta bändihössötyksestä huolimatta, minulla ja Ollilla on ollut ihanaa. Ollin kanssa paneminen... siis oleminen on ihanaa.

Nyt Olli on soittelemassa bändinsä kanssa jotain, kun minä makoilen hänen sängyllä. Olen käytännössä muuttanut Ollille. Täällä saamme olla jatkuvasti keskenään. Toki käyn aina välillä kotona, sillä vanhempani eivät tykkää, että asun Ollin luona.

Ollin pitäisi kohta olla kotona. Kamala ikävä. Joo tiedän, näimme viimeksi aamulla, mutta siitä on aivan liian pitkä aika. Ja ei minä en ole maannut sängyssä koko päivää. Kävin ainakin 20 kertaa tarkistamassa, olisiko jääkaappiin ilmestynyt jotain. Se on raskasta liikuntaa. Tosin minun harmikseni, jääkaappi oli yhtä tyhjä joka kerta. Ja ei en olisi voinut lähteä kauppaan. Kuka hullu niin tekisi?

"Alluuu", kuulen Ollin huhuilevan eteisestä.
"Moi!" huudan takaisin. "Vieläkö sä täällä makoilet?" Olli kysyy huvittuneena. "Joo?" vastaan kysyvästi. "Ooksä koko päivän ollu täällä?" Olli kysyy. "No en, kävin ainaki kakskyt kertaa jääkaapilla ja petyin joka kerta", kerron dramaattisesti. "No voivoi, mä toin meille pakastepitsaa ja kokista", Olli kertoo näyttäen kauppakassia. "Zeroa?" varmistan. Olli nyökkää vastaukseksi. "Hyvä, mennään tekee ne pitsat", sanon ja nousen sängyltä. "Heiheihei, missä mun tulemispusu?" Olli kysyy. "No ethän sä oo tullu viel tänää", sanon ja kävelen Ollin ohi. "Eiku vittu, missä on mun pusu?" Olli kysyy ja pysäyttää ohitukseni, ottamalla kiinni käsivarrestani. Pussaan nopeasti Ollia poskelle ja jatkan matkaani. "Alluuu", Olli marisee.

Keskeytän matkani keittiöön, kun tajuan, että kauppakassi on Ollilla, enkä saa pitsoja uuniin ilman Ollia. "Olli tuu tänne nii saan pusun!" huudan Ollille. Olli ryntää luokseni. "Haahaa huijjasin", sanon ja nappaan kauppakassin Ollin kädestä. Lähden juoksemaan Ollia pakoon, kun hän juoksee perässäni. "Ilkee", Olli sanoo saavuttaessaan minut. "Mul on nälkä", vastaan. "Mut sä voisit syödä mutki", Olli sanoo suu mutrussa. "Ehkä tän pitsan jälkee syön sut", vastaan. "Okei", Olli vastaa hieman iloisemmin.

Saimme juuri syötyä pitsamme. Nyt istumme Ollin sängyllä vierekkäin. "Haluisiksä nyt syödä mut?" Olli kysyy. Katson Ollia virnistäen. "Ainahan mä", sanon. "No syö sit", Olli sanoo vinkaten silmää.

Istun Ollin syliin hajareisin ja alan suutelemaan häntä erittäin intohimoisesti. Siirryn Ollin kaulalle. Alan imeä siihen pienenpientä merkkiä. Olli huokailee hiljaa.

Yhtäkkiä Ollin puhelin soi. "Älä vastaa", sanon Ollille jatkaen hänen merkkaamistaan. "Mun on pakko se voi olla tärkee", Olli sanoo. Siirryn pois hänen sylistään surullisena. Juuri kun pikkuallukin tajusi herätä. "Moi", Olli vastaa puhelimeen. Katson häntä kysyvästi. Ollin ilme muuttuu nopeasti hyvin järkyttyneeksi.
_ _ _
448 sanaa
Onks joku muuki tulos lauantain ylexpoppii?
Kiitti 26k lukijoit<3

Can you feel my heart [VALMIS]Where stories live. Discover now