72. Luku | IHAN SAATANAN RAUHALLINEN |

512 34 5
                                    

Joonaksen nk
"Vittu mä tapan sen vitun paskapää vitun idiootti kusipään", sanelen Nikolle. "Okei noni Joonas ota ihan rauhassa", Niko sanoo minulle ja asettaa kätensä olkapäälleni. Läpsäisen Nikon kättä. "MÄ OON IHAN SAATANAN RAUHALLINEN!" huudan niin kovaa mitä sielustani lähtee. Niko katsoo minua vähän pelästyneenä. Romahdan lattialle ja alan itkeä. Elämä on rankkaa.

Niko sai vihdoin rauhoitettua minut. "Voisiksä nyt kertoo mulle vähä tarkemmin tän jutun?" Niko kysyy minulta. "No se vitun kusipää paskiainen suuteli mun parhaan kaverin kanssa", sanon. "Ja vitun kusipäällä tarkotat Aleksia", Niko sanoo kysyvästi. Nyökkään.
"Okei no ooksä yrittäny selvittää tätä asiaa asiallisesti?" Niko kysyy. "Joo", sanon hiljaa.
"No okei ois sen ehkä voinu tehä asiallisemminki, mut ei se kovin kivalta tuntunu, et sain Ollilta kuulla miten ne oli suudellu ja miten Olli haluis panna Aleksia niin kovaa et se ei kävelis viikkoihin", sanon yhteen hengenvetoon. "No mä ymmärrän et se ei tuntunu kivalta", Niko sanoo ja ottaa minut halaukseen.

Aleksin nk
"Mä lähen nyt kotii", Olli sanoo. Päätän vain nyökätä vastaukseksi. Ei mene kauaakan, kunnes Olli on jo poistunut huoneestani ja koko talosta. Voisin yrittää selvittää asian Joonaksen kanssa, mutta en tiedä halunko. Pitäisi varmaan oikeasti vähän miettiä ketä minä oikeasti rakastan.

Päätän kuitenkin lähteä sopimaan Joonaksen kanssa. Tuskin siitä mitään hyvää seuraa, mutta pakko kai se on yrittää. Kävelen tuttua katua pitkin. Pian olisin Joonaksen luona. Minua vähän pelottaa, mutta en anna sen häiritä.

Koputan varovasti Joonaksen talon ulko-oveen. Niko tulee avaamaan oven. "Onks Joonas?" kysyn varovasti. "Onhan se", Niko sanoo. "Tuuksä sisälle vai jääksä seisoo siihen?" Niko kysyy. Havahdun ajatuksistani ja astun sisälle. "Se on sen huonees", Niko sanoo ja menee itse olohuoneeseen.

Kävelen Joonaksen huonetta kohti. Siinä menee normaalia kauemmin, sillä meinaan perääntyä ainakin viidesti. En voi. Minun on nyt vain pakko mennä ja puhua Joonaksen kanssa tämä juttu.

Astun huoneeseen sisälle. Joonas kääntää katseensa minuun ja se muuttuu heti. Jos katseella voisi tappaa, olisin nyt kuollut. "Ja mitähän asiaa sulla oli?" Joonas kysyy erittäin ärsyyntyneesti. "M-mä haluisin sopia", sanon varovasti. "Mul ei oo sulle mitään asiaa vitun idiootti", Joonas sanoo minulle. "Mut mulla on sulle", sanon. "No sano, mut katokki et lähet samantien", Joonas sanoo. Hengitän kerran syvään ennen kuin aloitan. "Mä haluisin pyytää sulta anteeks et pussasin-", "suutelit", Joonas korjaa. "No anteeks et suutelin Ollia sen discon jälkeen", sanon. "Okei, voitko nyt lähtee?" Joonas kysyy. "Mut mä pyysin anteeks, etkö aio sanoo mitään?" kysyn vähän surullisesti. "En, voitko lähtee?" Joonas pyytää. Katson Joonasta surullisesti. "Mä oon oikeesti pahoillani", sanon ääni väristen. "Joo no mut mul ois vähä muutaki hommaa täs", Joonas sanoo.

"Hei oikeesti jos et nyt lähe nii sä itket ja lähet", Joonas sanoo. Ihan kuin en itkisi muutenkin. "Haluuksä turpaan?" Joonas kysyy. Haluan.
_ _ _
447 sanaa
Mä pidin luovaa taukoa, mut sit tajusin et mä en muutenkaa oo kovin luova, et tuskin se auttaa ja pakotin itteni tekee uuden luvun. Gn.
Kiitti 17k lukijoita!!<33

Can you feel my heart [VALMIS]حيث تعيش القصص. اكتشف الآن