Nojasin edelleen oveen enkä kuullut Alexin tulevan eteiseen.
"Ai sä tulit nyt jo kotii?" Tuo kysyi minulta ihmeissään.
"Öö, joo? Muistot palas mieleen, jonka seurauksena olin suurimman osan ajasta vessassa oksentamassa", vastasin Alexille kylmästi.
Lähdin kävelemään huoneeseeni. Pääsin melkein portaisiin asti, kun Alex pysäytti minut tarttuen olkapäistäni kiinni.
"Lily? Mä pyydän, kato mua silmiin" Alex aneli. Katsoin häntä kylmästi.
"Mä tiiän, et mun ei ois pitäny sanoo sua -", hän ei kerennyt sanomaan asiaansa loppuun, kun keskeytin hänet.
"Ai lutkaksi?! Sä pidät mua avoimena jakorasiana, vaikka sä tiiät, miltä mä näytin, kun sä tulit sairaalaan! Tee palvelus ja anna mun olla!" Työnsin hänet pois.
Käännyin ympäri, mutta Alex veti minut halaukseen.
"Mä kadun, mitä mä sanoin. Oikeesti, Lily. Sä oot mun elämäni tärkein tyttö, mun oma pikkusisko. Anna mulle anteeks", tuo halasi minua tiukasti, mutta hellästi. Kuulin hänen itkevän.
En voinut enään vihoitella hänelle, joten vastasin halaukseen.
"Shh, sä saat anteeks. Älä itke", kuiskasin ja silitin hänen lyhyitä hiuksiaan.
***
"Hei, anna se lippis tänne", Mikael sanoi leikkisästi.
Olin viisi minuuttia sitten ottanut hänen lippiksensä ja juossut karkuun.
"En mä nyt viitti", käännyin Mikaelin puoleen ja laitoin lippiksen päähäni.
"No, muista sit et mä pyysin kauniisti", Mikael virnisti ja alkoi kutittamaan minua.
Kikatin ja kiljuin samaan aikaan. Kaaduin aulan sohvalle. Aula oli ihmekseni tyhjä.
"Okei okei! Sä saat tän lippiksen takasin", nousin istumaan Mikaelin lopetettua kutittamisen. Hän otti lippiksensä ja tuli vierelleni istumaan.
"Mulla on ens viikon maanantaina vika ajo ja toivon mukaan saan sen jälkeen kortin", Mikael kääntyi katsomaan minuun.
"Ja sit loppuu mopolla meno?" Naurahdin.
Mikael kääntyi katsomaan minua huvittuneena. Hän oli juuri sanomassa jotain, mutta se keskeytyi, kun aulaan lähestyi kaksi henkilöä.
"Mä en oikeesti kestä, miten Lily roikkuu Mikaelissa", kuulen Amandan valittavan.
"Musta se on oikeesti ihan mukava, eikä se siinä roiku. Nehän seurustelee", Erica puolustaa minua.
"No en oikeesti usko! Sä et nähny sitä tilannetta sunnuntaina, Lily käyttäyty ihan ku se ei tuntis Mikaelia!" Amanda jaksoi väittää vastaan.
"Sä vaan kuvittelit. Miks se käyttäytyis sillee, jos ne kerran seurustelee?" Erica jaksoi edelleen puolustaa.
"No, en kuule tiedä. Mä kuitenkin aion selvittää sen. 'Moi! Mä oon Lily ja tirautan pari kyyneltä ja oon kiertäny Mikaelin mun pikkusormen ympärille'", Amanda matki ääntäni.
"Hei, sä menit vähän pitkälle", Erica vastasi.
Olin aivan järkyttynyt, mutta samalla kuitenkin voitonriemuinen. Katsoin Mikaelin kasvoja ja niistä paistoi suuttumus ja viha. Nyt Amanda oli oikeasti mennyt pitkälle.
Tytöt tulivat kulman takaa ja jähmettyivät paikoilleen. Tai no, Amanda jähmettyi. Erica taas katsoi voitonriemuisena meihin päin.
"Tule Lily, meijän ei tarvii kuunnella tommosta paskaa", Mikael sanoi kylmästi, veti minut kainaloonsa ja lähti viemään minua pois. Jätimme Amandan ja Erican aulaan.
आप पढ़ रहे हैं
Lied to Love (in finnish)
रोमांस'Astuessani ensimmäistä kertaa sisään katseeni osui häneen. Tunnistin hänet heti. Miksi edes ajattelin unohtavani hänet? Hänkin taisi tunnistaa minut, koska jätti kaveriporukkansa taakseen ja otti pari askelta eteenpäin.' 17-vuotias Lily muuttaa opi...
