Lied to Love (in finnish)

Luku 10

Juoksimme nopeasti vanhalle koululle. Emme olleet edes lähellä, kun alkoi kuulumaan huutoja ja kannustuksia. Nopeutimme tahtiamme.

Saavuimme koulun parkkipaikalle. Se oli täynnä meidän ikäisiämme, meitä nuorempia ja vanhempia jätkiä, jotka vain katsoivat tappelua ja kannustivat. En pystynyt laskemaan kaikkia, mutta oli niitä ainakin kolmisenkymmentä.

Josh juoksi meidän luoksemme hengästyneenä.

"Hyvä, että tulitte", hän sanoi.

"Mitä tarkkaan ottaen tapahtu?" Kysyin itsekin hengästyneenä.

"Mikun mieli oli teidän tapaamisen jälkeen ihan kireenä, ni se halus tulla tänne purkaa sitä tunnetilaa", hän sanoi pahoittelevana.

"Missä Mikael nyt on?" Kysyin.

"Kehän keskellä", Josh sanoi ja osoitti porukkaa.

Siirryimme lähemmäs. Tappelun ympärillä ei ollut tungosta ja syystäkin. Jos on liian lähellä, voi saada itsekkin nyrkistä.

Katsoin kehään, jossa Mikael ja joku, ilmeisesti hänen ikäisensä kundi, tappelivat. Kundilla oli ruskea tukka ja jonkin verran lihaksia. Hän oli suunnilleen Mikaelin pituinen. Kummatkin olivat saaneet mustelmia ja verta tuli kummankin nenästä.

Yhtäkkiä kundi heitti Mikaelien maahan ja alkoi potkimaan häntä. Olin menossa puuttumaan asiaan, mutta joku tarttui tiukalla otteella ranteestani kiinni.

"Sun ei kannata mennä tonne, saatat saada vahingossa nyrkistä", Emily sanoi hiljaa huutojen ja kannustuksien keskeltä.

Nyökkäsin ja käännyin katsomaan tappelua. Kundi oli ottanut Mikaelin rinnuksista kiinni ja nostanut hieman ylemmäs, valmiina lyömään häntä kasvoille.

"EI!" Huusin, riuhtaisin itseni irti Emilyn otteesta ja juoksin keskelle kehää.

Potkaisin kundia suoraan polvitaipeeseen, jolloin hän menetti tasapainonsa ja kaatui maahan. Ympärillä alkoi kuulua ihmettelyjä.

Autoin Mikaelin ylös. Hän yritti vetää minut halaukseen, mutta työnsin hänet pois. Äsken potkaisemani kundi nousi ylös.

"Ootko sä vittu tosissas? Mä luulin, et sä olisit järkevämpi! Helvetti, mä en jaksa näitä sun pelleilyjäs!" Huusin hänelle. Minua ei kiinnostanut, vaikka kaikki katsoivat meitä.

"Lily, mä voin selittää", Mikael aloitti, mutta yleisöstä alkoi kuulua puhetta.

"Kukas tää on, Miku?"

"Nii, Miku! Ei näytä yhtään sun siskoltas", joku huusi ivallisesti nauraen.

Kundi, ketä olin potkaissut, käveli vierelleni ja katsoi minua tutkaillen kasvoillaan pieni virne.

"Älä kuule vittu yhtään kuvittele", tiuskaisin hänelle.

"Kipakan pakkauksen oot löytäny, Miku. Saaks muutki vähän kokeilla?" Hän kysyi viekkaasti.

"Ei, ei saa! Sulla on huoria sitä varten", sanoin vihaisesti.

Hän vetäisi minut nopeasti itseään vasten ja kumartui korvani viereen.

"Älä esitä vahvaa, susta näkee, et oot heikko", hän kuiskasi korvaani.

"Ulkokuori voi pettää, mut nyt päästä irti tai mä lupaan, et potkasen sua niin lujaa, ettet tuu saamaan lapsia", kuiskasin hänelle.

Hän irrotti otteensa minusta, jolloin työnsin hänet vielä kauemmaksi minusta. Käännyin katsomaan Mikaelia.

"Ja sä idiootti tuut nyt mun mukaan", sanoin ja otin Mikaelin kädestä kiinni, mikä aiheutti lisää "hämmentyneisyyttä" yleisössä.