Lied to Love (in finnish)

Luku 21

//Hei! Tein tän luvun poikkeuksellisesti Mikaelin näkökulmasta, koska etteköhän tekin välillä halua tietää, mitä hänen päässään liikkuu 😉

Ja tosiaan, tää luku alkaa siitä, kun Lily jätti Mikaelin sinne parvekkeelle yksin.

Nauttikaa! ❤️

P.S. Lukekaa alhaalla oleva tärkeä ilmoitusasia!!

Mikael

Annoin Lilyn lähteä parvekkeelta. Katsoin hänen peräänsä haikeana. Päästin huokauksen ulos huulieni välistä. Vedin käteni hiusteni lävitse.

Tuo tyttö teki minut hulluksi. Olin aivan sekaisin hänestä. Hän sai näkyviin parhaat puolet minusta. Heti ensitapaamisella huomasin hänen olevan täysin erilainen kuin muut tytöt.

Naurahdin ääneen ajatellessani ensitapaamistamme.

Mitä olinkaan ajatellut suudellessaan häntä? Muistan hänen rimpuilleen otteessani. Se oli ihan ymmärrettävää. Kuka vastaisi tuntemattoman pojan suudelmaan?

Muistan hänen lopulta työntäneen minut pois. Hänen kasvoillaan paistoi viha, johon oli sekoitettu hämmennystä. Se oli huvittanut minua, jolloin hän oli lyönyt minua avokämmenellä poskeen.

En osaa sanoa, milloin tajusin pitäväni hänestä. Yritin kyllä seuraavana päivänä suudella häntä, mutta silloinkin olin tullut torjutuksi. Toisaalta, eihän minulla ollut silloin vielä mitään tunteita häntä kohtaan ja ajattelin hänen ainoastaan auttavan minua esittäessään tyttöystävääni. Miten hän pystyi edes suostumaan pyyntöni?

Tein kyllä todella ilkeästi suostuessani siihen haasteeseen, mutta ilman sitä haastetta emme välttämättä olisi tässä tilanteessa. Toisaalta olemme eronneet ja molemmat onnettomia. En tiedä, mitä minun pitäisi ajatella.

Päätin ryhdistäytyä ja mennä takaisin sisälle. Etsin katseellani Joshia ja Emilyä. Annoin katseeni vaeltaa täydessä olohuoneessa, jossa pauhasi musiikki ja nuoret kiehnäsivät toisiaan vasten.

Katseeni pysähtyi kahteen henkilöön, jotka suutelivat. Tytöllä oli ruskeat hiukset. Siirsin katseeni hänen mekkoonsa ja siinä samassa tunnistin tuon punaisen mekon samaksi, mikä oli Lilyn päällä. Tunnistin miehenalun Jacobiksi.

Tunsin sydämessäni pienen pistoksen. Puristin käteni nyrkkiin ja tunsin vihan kasvavan. Hetkeäkään ajattelematta kävelin heidän luokseen ja vetäisin Jacobin Lilystä ja tuuppasin hänet keskelle lattiaa.

Musiikki sammui ja kaikki kääntyivät katsomaan meitä. Olisin varmasti lyönyt Jacobia, ellei Josh olisi tullut väliimme.

"Väistä!" Huusin hänelle.

"Miku, tää ei hyödytä mitään", Josh sanoi.

Naurahdin ivallisesti. Tietysti hyödyttää. Jacob saa oppia pitämään näppinsä erossa Lilystä.

"Nyt olisi hyvä, jos te lähtisitte", Eerik sanoi.

Vilkaisin Lilyä. Tyttö ei näyttänyt vieläkään ymmärtävän, mitä oli tapahtunut. Samassa tajusin, mitä itse olin tehnyt. Olin ollut niin mustasukkainen, että en ollut ajatellut ollenkaan, mitä tein. Olin vetäissyt Jacobin niin nopeasti irti, että Lily oli pudonnut lattialle ja kolauttanut päänsä kovaan seinään.

"Joo, me lähdetään. Tuu Emily", Josh vastasi Eerikille.

Emily tuli luoksemme, ja samassa lähdimme kohti eteistä ja sieltä ulos ovesta. Kävelimme vähän matkan päähän Eerikin talolta. Odotin sitä hetkeä, kun Joshin itsehillintä pettää ja alkaisi saarnaamaan.