Luku 8

3K 265 58
                                    

Olin aivan järkyttynyt. Mikael katsoi minua kylmästi. Otin yhden askeleen taakse päin, jolloin olin kiinni kylmässä seinässä.

"Mi-miks sä sanot jotain tollasta?" Kysyin. Pari kyyneltä valui poskiani pitkin.

Mikael tuli eteeni. Hänen katseensa pysyi samana, kylmänä ja kovana. Hän laittoi kätensä pääni molemmille puolilleni.

"Mä aloin pohtimaan. Ja sitte mä tajusin, että mä en tarvii sua enään", hän sanoi kylmästi.

"Kerro mulle, teinkö mä jotain väärin kännissä?" Nyyhkytin.

"Et tehny, itseasiassa sä olit yllättävän hyvä suutelemaan", hän sanoi ja kohotti leukaani hieman ylemmäs.

"No miks sä sitten teet näin? Mä pyydän, älä jätä mua", anelin.

"Sori, mut sä et saa mun mieltä muuttumaan", hän sanoi ja kumartui antamaan suukon huulilleni.

Sen jälkeen hän lähti ja jätti minut yksin. Istuuduin lattialle nojaten seinään. Itkin eikä sille tullut loppua.

Mitä juuri oli tapahtunut? Mikael jätti sinut. Miksi hän jätti minut? Teinkö jotain väärin? Loukkasinko häntä kännissä? En tiennyt mihinkään näistä vastausta. Mikael tiesi, mutta hän ei kertonut sitä minulle. Eikä hän aikonutkaan.

***

"Lily, tulisit nyt syömään", äitini sanoi huoneeni ulkopuolelta.

"Ei oo nälkä", sanoin ja katsoin ulos.

Viisi tuntia. Siitä on jo viisi tuntia. Siitä, että Mikael jätti minut. Miten voisin kohdata hänet huomenna? Miten tulisin selviämään tästä kaikesta?

Mikael oli jaksanut kuunnella minua, kun kerroin raiskauksestani. Minä välitin hänestä. Välitin hänestä todella paljon. Helvetti, minä pidin hänestä.

Menin sängylleni makaamaan ja suljin silmäni. Toivoin, että nukahtaisin, enkä enään koskaan heräisi.

***

"Mä tuun kotiin kävellen", sanoin ja suljin auton oven.

Kävelin hitaasti koulun pihan poikki. Näin ovien lähellä Emilyn, mutta en voinut mennä hänen luokseen, koska Josh ja Mikael olivat siellä myös. Menin suoraan ovista sisään.

Kävelin valmiiksi luokkaan, jossa olisi ensimmäinen tunti. Menin takariviin istumaan.

Pian kellot soivat ja porukkaa tuli luokkaan. Myös Emily. Hän käveli iloisesti hymyillen vierelleni ja kävi istumaan.

"Hei. Miks et tullu meijän luo?" Emily kysyi ihmeissään. Mieleeni muistui eilinen.

"Me.. Me..", yritin pidättää kyyneliä, mutta en onnistunut siinä.

"Heei, mitä on tapahtunu?" Emily kysyi ja veti minut halaukseen.

"Mikael ei haluu olla enään tekemisissä mun kaa. Mä en ees tiedä, mitä oon tehny sille", kuiskasin. Kyyneleet valuivat poskiani pitkin.

"Mitä ihmettä? Mikä sitä jätkää vaivaa? Se on sen oma menetys, ei sun tarvii välittää siitä mulkusta", Emily lohdutti minua.

"Mut mä olin alkanu välittämään Mikaelista", nyyhkytin.

"Ai niinku ihan sillee?" Emily kysyi.

"Joo, just sillee", kuiskasin.

***

"Haluutko tulla tänään mun järjestämiin bileisiin?" Emily kysyy päästyämme pois tunnilta.

"Ai taasko bileet? Just toissa päivänä oltii juhlimassa", kysyin huvittuneena.

Lied to Love (in finnish)حيث تعيش القصص. اكتشف الآن