On The Contrary - Drarry

5. LUKU

"Huomenta Draco, paljon kello on?" Weasely huikkasi viereisestä sängystä.

Olin jo pukeutunut koulukaapuun ja parhaillaan laitoin hiuksiani siististi "viittä vaille kahdeksan, kuinka niin?"

"MIKSI SÄ ET HERÄTTÄNYT MUA?  AAMUPALA LOPPUU SALISTA AINA VARTIN YLI KAHDEKSAN!" Weasley räyhäsi ja hyppäsi alas sängystään.

"Voisit sinäkin vähän rajoittaa sun syömistä." Naurahdin ja laitoin vielä muutaman sormuksen sormiini.

"Nyt perut äskeisen!"

"Mitä jos en?"

"Mä- mä en puhu sulle enää ikinä!" Ron sanoi ja marssi pyjamassa pois huoneesta leuka pystyssä.

"Se sopii minulle vallan mainiosti." Sanoin vinosti hymyillen ja nostin koululaukkuni maasta, heitin sen olalle ja lähdin itsekin pois huoneesta. 

Eikö juuri silloin Weasleten pitänyt tulla vastaan portaikossa. Juuri kun minulla oli täydellinen olo niin joku kehtasi pilata sen. Hän tarttui minua kädestä ja lähti vetämään pois koko rohkelikkojen tornista. Vasta muotokuva aukon ulkopuolella punapää sai suunsa auki "Draco, mä tiedän että sulla on rankkaa, koska et päässyt muuttamaan Siriuksen kanssa yhteen ja-"

"Sirius, Sirius Blackin?"

"Niin, tietääkseni se on sinun kummisetä."

"Aih, joo on se." 

Weaslette katsoi minua hetken merkillisesti, mutta jatkoi. "Sulla ei ole oikeutta vihjailla Ronille sen painosta. Sä tiedät, että se ei välttämättä ymmärrä edes vitsejä", Ginny huokaisi "mä en kuitenkaan olisi tässä tilanteessa niin huolissaan mun veljestä vaan susta."

"Mikä mussa on vikana?" No aika monikin asia, mutta halusin kuulla ne jonkun muun suusta.

"Ei yhtikäs mikään, mutta eilen sä olit jotenkin- jännä."

"Mä en ole muuttunut mitenkään." 

"Okei, mutta tulethan kertomaan mulle, jos jokin painaa mieltä? Mutta kello on jo paljon ja tunnit alkaa. Nähdään!" Ginny huikkasi ja lähti juoksuun jättäen minut yksin portaikkoon. 

Aivan varmana menenkin ensimmäisenä Weasleten puheille, jos jokin on hullusti elämässäni.

***

"Pot- Malfoy ja Nott?" Tulin rohkelikon oleskeluhuoneesta Harryn tummanvihreä flanelipaita sekä hänen mustat löysät farkut jalassa. "Mitä te täällä teette? Kello on jo kymmenen eikä käytävillä saa liikkua näin myöhään."

"Itse olet juuri karkaamassa oleskeluhuoneesta pois ja tolla oli sitäpaitsi asiaa sulle." Harry sanoi yksitoikkoisesti pyöräyttäen silmiään Theodoren suuntaan.

"Joooo mulla oli aziaa zulle." Theo sanoi ja hikkasi.

"Sä olet humalassa." Katsoin vuorotellen Harrya ja Theodorea vihaisesti.

"Ihanaa zä huomasit! Me ollaan niiin hyvä pari." Nott huudahti ja hyppäsi kaulaani iskien huulensa suoraan suulleni.

Lamaannuin täysin, koska kukaan ei ollut ennen tehnyt mitään vastaavaa minulle. Onneksi Harry tuli väliin ja heitti Theon kumoon lattialle. 

"Mitä helvettiä Nott! Ja sinä Potter, me puhutaan tästä vielä!" Sylkäisin maahan. "Sitruunamuffinsi." Huikkasin muotokuvalle ja niin se heilahti pois edestä. 

"Mä. En. Ole. Vittu. Potter!" Harry sanoi hampaiden välistä.

Näytin vielä keskisormea tälle ja marssin takaisin oleskeluhuoneeseen.

"Se rrrrakastaa mua eikö vaan?" Kuulin Theodoren sanovan kivuissaan lattialla.

"Joo niin se tekee." Harry vastasi tälle.

Miten Harry kehtaa?