Tikkarikeissi 1/4

4.5K 51 29
                                    

KLUBIKEIKKA

Aleksi

Kesän ainoa klubikeikka ohi. Oli ihan vitun mahtavaa. Loppuunmyyty show ja yleisö täysillä mukana. Muutamia viikkoja vielä festarikeikkoja ja sen jälkeen ensimmäinen oma headline - kiertue Euroopassa. Tuntuu hyvältä. Nykyään tuntuu melkein aina hyvältä. Eikä se johdu pelkästään upeista keikoista ja alati kasvavasta suosiosta tai porukasta mitä mä en ikinä vaihtaisi mihinkään, vaan mä olin ihastunut. Niinkuin tosi tosi ihastunut. Ja sitten rakastunut. Ja mun onnekseni mun tunteiden kohde tykkäsi myöskin musta. 

Ei sekään aina itsestäänselvää ollut, että niin tapahtui. Varsinkaan jos meni ihastumaan yhteen parhaista ystävistään. Siinä olisi myös voinut käydä niin, että yhdessäolosta olisi tullut vähän hankalaa jos tunteet olisi osoittautuneet vain yksipuolisiksi. En mä kuitenkaan usko, että siinä mitenkään hirveän huonosti olisi lopulta voinut käydä, meidän ystävyys oli ihan liian vahvaa siihen, että se tuommoiseen olisi kariutunut, me rakastettiin toisiamme jo ennenkuin siihen tuli mukaan mitään romanttista. Mutta jonkin aikaa olisi silti voinut olla ehkä kiusallista. Ja jos joku ei arvannut vielä mun tunteiden kohdetta, niin puhun siis tän maailman ellen koko hiton universumin kuumimmasta miehestä eli tuttavallisemmin Olli Matelasta.

Oikeastaan mä olin ihastunut Olliin ihan vähän jo kauan sitten, mutta sysännyt ne tunteet sivuun muun elämän ja meidän ystävyyden tieltä, ja tyytynyt vain uskottelemaan itselleni sen olevan pelkkää bromancea. Niin kuulemma Ollikin. Kummallakin meillä oli tahoillaan omat elämänsä ja siihen liittyvät ihmiset. Mutta sitten kun tuli tää kaikki mitä nyt viimeiseen melkein kahteen vuoteen on mahtunut, niin me lähennyttiin Ollin kanssa entisestään, ja lopulta se kaikki muu sai väistyä sivumpaan niiden alati vain vahvistuvien tunteiden tieltä. Niin vaikeita kun jotkut siihen liittyvät asiat olikin olleet. Ei sitä olisi halunnut ketään loukata, eikä ollut helppoa sysätä joitain ihmisiä sivuun elämästään kertomalla olevansa toivottoman rakastunut ja vieläpä bändikaveriinsa. Eikä me vieläkään tästä ja meistä huudeltu ympäriinsä vaikka aikaa olikin jo kulunut, ihan lähimmistä lähimmät vaan tiesi asiasta ja yritti tottua siihen, ja jotkut ehkä arvaili jotain. Muuten me oltiin vielä salaisuus.

Mutta takaisin tähän päivään... keikka oli siis enemmän kuin onnistunut ja klubikeikka toi mukavaa vaihtelua kesän festareihin, vaikka mä tykkäsinkin yleensä enemmän outside - keikoista kun taas Olli piti klubikeikkoja parempina. Olihan niiissä molemmissa puolensa ja puolensa, mutta sisätiloissa ei tarvinut ainakaan välittää sateesta, paahtavasta auringosta tai muusta säänvaihtelusta, vaikka helvetin kuuma oli kyllä aina joka tapauksessa. Toisinaan hiki virtasi niin, että sitä olisi voinut kuvitella pahempaankin kaatosateeseen joutuneensa, eikä tämäkään keikka tehnyt siihen poikkeusta. Mun tiukat nahkahousut liimautui mun ihoon kiinni ja happikin meinasi välillä loppua kun kaikki ihmiset oli ahtautuneina pieneen tilaan, pomppien ja huutaen kun viimestä päivää. Ääntä jengistä todellakin lähti ihan kiitettävästi, nytkin veikkaan suurimman osan menettävän hetkellisesti äänensä tai ainakin kröhisevän melko käheästi keikan jäljiltä pari päivää, sen verran intensiivisesti porukka oli biiseissä mukana ja uusienkin kappaleiden sanat oli jo hienosti hallussa. Muutama miljoona "Aleksiiii" - huutoakin korviini taisi kuulua. Omaa nimeäni kuulen kyllä yleensäkin huudettavan sen verran paljon ettei se ainakaan unohtumaan pääse, multa tai muiltakaan.

Keikkamuistoina mun mieleen jäi erityisesti jonkun fanin väsäämä kyltti, johon oli laitettu Ollin naamakuva, jossa se söpösti mutristi huuliaan ja siinä kysyttiin riittääkö toi naama siihen, että mä luovun mun rumpukapulasta. Mä muka olin miettivinäni asiaa vaikka todellakin se riitti, olisin voinut luopua vaikka mistä muustakin sen naaman vuoksi. Ehkä siinä kyltissä enemmän tarkoitettiin sitä ilmettä, mutta mä näin vaan Ollin söpön naaman ja sen mutruhuulet. Ja mun rumpukapula sai uuden kodin itselleen. Mua vähän huvitti kun Olli luki sen kyltin, ja teki sen saman ilmeen lavalla kun siinä kuvassa. 

Toinen juttu mikä keikalta jäi erityisesti mieleen olikin sitten ihan muuta. Se oli pätkä Balboan aikana tapahtuneesta pienestä episodista kun Joel lauloi melkein Ollissa kiinni ja piti kättään sen takaraivolla, jolloin kauempaa katsottuna se vähän niinkuin näytti siltä, että ne olisi pussanneet, vaikka oikeasti siinä olikin mikki niiden naamojen välissä ja Olli livahti karkuun melkein heti Joelin "lähentelyjä". Mä olin jo erehtynyt avaamaan keikan jälkeen tiktokin ja nähnyt muutaman videopätkän siitä kohdasta. Pikkuisen kun videota oli editoitu, hidastettu ja lisätty siihen sopiva musa niin mun silti täytyi myöntää, että se pätkä oli jollain kierolla tavalla aika hot munkin mielestä, ainakin jos mua ei näkynyt siellä taustalla suu auki leuka melkein lattiassa tuijottamassa puuhapöydän takana sitä tilannetta. En kuitenkaan viitsinyt tykätä niistä videoista, mutta mua pisti vähän hymyilyttämään kun huomasin Joelin tykänneen niistä. Myös Nikolla oli vähän samantyylinen ilme kun mulla sen episodin aikana, eri syystä vaan, ja semmoinen whatthefuckishappening -ilme oli joillain yleisössäkin sikäli kun mä omalta järkytykseltäni ehdin jotain havannoimaan. 

Mutta niin, ei mitään Jolleja kyllä, hyi, Oleksi on SE juttu, koska Olli on MUN juttu! 

Onhan munkin kyllä tunnustettava, etten mäkään voinut vastustaa tarvetta hiplailla Ollia muutamaan otteeseen keikalla, niinkuin en yleensäkään, vaikka tiedänkin päätyväni erinäisiin videoihin vaikka vaan hipasemalla sitä vähäsen. Ei siis SITÄ saakelin pervot, vaan Ollia ja ihan viattomasti vaikka sen hiuksista tai käsivarresta! 

Kyllä mä silti välillä ihan pienen hetken ajan mietin, että ehkä mä vielä joskus suutelen Ollia lavalla niin että se ei jää kellekään enää epäselväksi, että mitä tää on ja me lakataan olemasta vaan salaisuus. Mutta en nyt, enkä varmaan vielä lähitulevaisuudessakaan. Ihan kokonaan mä en kuitenkaan pysty yleensä edes lavalla siitä näppejäni erossa pitämään, vaikka jätkä onkin niin kuuma, että näpitkin meinaa palaa kun sitä edes vähän hipasee. Ettette varmaan itsekään voisi pitää näppejänne kurissa jos teillä olisi lupa koskea siihen? En mä kuitenkaan julkisesti tosiaan kauheasti viitsi sitä tehdä, vaikka jäänkin aina tuijottelemaan sitä vahingossa. Tai yleensä me kyllä molemmat unohdutaan tuijottelemaan toisiamme ja joskus saattaa katsekin hieman harhailla silmistä jonnekin muualle... 

Ja jos Olli jostakin herkistyy, niin ei se mitään ehdi miettimään, vaan syöksyy suoraan mun syliin niinkun vaikka viimeksi Ruississa kun meidät yllätettiin kun Balboa oli vetäissyt kultaa ja Dark Side triplaplatinaa, siellä se tajusi vasta viime hetkellä olevansa lavalla, eikä sentään ehtinyt pussata mua, vaan tipautti pari kyyneltä mun olkapäälle ja mumisi hiljaa mun korvaan rakkaudentunnustuksia. Mutta olihan se ihana hetki ja herkistyi siinä itsekukin. Paitsi ehkä Tommi, en tiedä saako sitä kaveria mikään herkistymään niin että se jotenkin näkyisi siitä. No okei, ehkä sen tyttöystävä vaikuttaa siihen pehmentävästi, en olisi ikinä nimittäin uskonut, että se äijä menee ja jakaa kuvan naisestaan instassa! Luulisin, että se olisi kertonut siitä joskus tulevaisuudessa ehkä korkeintaan siinä kohtaa kun ne olisi ehtineet olla jo vuosia naimisissa ja niillä olisi triljoona lasta, jos silloinkaan. Mutta Tommikin osaa näköjään yllättää.

__

Sanoja: 1031

Suunnittelin tän neliosaiseksi stooriksi, joka on jo kirjotettu julkaisua vaille valmiiksi ja julkaisen sen nopeasti jos joku tästä tykkää. Tai sitten saatan tulla vielä katumapäälle tän suhteen :O  

From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )Where stories live. Discover now