Keikkarundi 1/4

1.2K 34 17
                                    

RUNKKUKUNKKU

Olli

Reilu kuukausi rundilla bändin kanssa keikkailemassa. Kuullostaa alkavalta maailmanvalloitukselta. Unelmalta. Keikkoja eri maissa. Ihmisiä. Faneja. Kuuluisuutta. Maisemia. Kaikkea. Unohtamatta hyvää seuraa ja halpaa bisseä. Tätä oli todellakin odotettu.

Nyt sitä unelmaa oli kuitenkin kulunut jo suunnilleen pari viikkoa ja se alkoi menettää jo suurinta hohtoaan. Kyllä tähänkin kaikkeen nimittäin rutinoitui kun aika juoksi. Ei ollut enää ihan niin hohdokasta joka hetki kun aluksi. En siis silti valittaa missään nimessä halunnut, unelmaanihan mä elin. Keikat oli mahtavia. Mutta niin se vain meni. Toisten naamatkin alkoi välillä vähän ärsyttää, ei liikaa, mutta niin, että olisi kaivannut enemmän yksityisyyttä. Edes vähän rauhaa välillä.

Niinpä mä olinkin jäänyt yksinäni bussiin keikkavapaana päivänä kun muut oli lähteneet illanviettoon. Oli mua kinuttu toki mukaan, mutta mä halusin olla nyt vähän aikaa rauhassa. Mä olin sanonut niille tulevani sitten perässä, jos tulisin ollenkaan. Oli mulla kyllä syykin miksi mä halusin saada vähän rauhaa. Mä halusin päästä purkamaan vähän suurimpia paineita pois.

Mä olin juonut muutaman bissen kun mä laitoin musaa soimaan taustatunnelmaksi ja kävelin istumaan bussin sohvalle. Sitten mä laskin mun housut nilkkoihin, otin hyvän asennon sohvalla, laitoin silmät kiinni ja aloin hieroa mun etumusta ensin boksereitten läpi. Hetken päästä mun kalu jo kaipasi kipeästi lisäkosketusta. Okei, kyllä tää tästä, kyllä mä olin tätä tottunut tekemään.

Mä laitoin oikean käteni boksereihini ja otin tukevan otteen siellä lepohetkensä lopettaneesta kalustani ja annoin mennä. Pidin silmäni kiinni, kuntelin musaa, nautin tunteesta ja ajattelin Aleksia. Mun silmät rävähti auki ja mun käden liike pysähtyi. Ajattelin Aleksia? Mitä vittua Olli? Sä runkkaat ja ajattelet Aleksia. Sun bändikaveria. Sun ystävää. Sun.. no vittu, Aleksia. 

Myönnetään nyt sitten samantien, ettei tää todellakaan ollut eka kerta kun mä ajattelin Allua näissä tunnelmissa. Eikä varmasti vika. Mä ajattelin sitä nykyään koko ajan. Ajattelin paljon ennenkin, mutta nyt täällä bussissa asia oli sitten riistäytynyt vähän niinkun käsistä kun se oli kokoajan niin lähellä. Mä huokaisin. Nyt Olli, tee se mitä aioitkin, äläkä pohdi enempää, mä komensin itseäni.

Mä otin uudelleen otteen kalustani ja pistin silmäni kiinni. Mun käsi alkoi vedellä rytmikkäitä nopeutuvia vetoja ja siinä hetken runkkailtuani mä aloin jo vähän huohottaakin tunnelmiini uppoutuneena kun alkoi jo tuntua aika mukavalta. Jostain syystä mä avasin taas hetkiseksi silmäni ja kohtasin Aleksin vaaleansiniset silmät. Se seisoi bussin ovella ja katsoi mua. "Voi helvetti" - mä parkaisin, nousin ylös sohvalta ja yritin repiä housuja äkkiä jalkoihini. Olihan tää nyt ihan vitun noloa.

"Olli, rauha" - se sanoi. Mä en katsonut sitä. Mua hävetti. Mun posket oli varmasti punaiset. "Saanko mä liittyä sun seuraan?" - se sitten kysyi. "Öö.. siis.. tai niin.. sä varmaan näit mitä mä.. mä" - mä änkytin ja punastelin. "Joo näin. Sillä mä kysyinkin. Mäkin voisin" - se sitten sanoi.

Mä tuijotin sitä silmät suurena. Enkä oikein tajunnut mitä se sanoi. Aleksi meni istumaan sohvalle. "Tuu tohon takas viereen vaan ja jatka ihan vapaasti siitä mihin jäit" - mä kuulin sen sanovan. Mun aivotoiminta oli edelleen lamautunut ja mä seisoin paikoillani. Aleksi laski omat housunsa nilkkoihin, boksereitaan myöden. "Et sä ole ainoa ketä on puutteessa" - se totesi ja otti kiinni kalustaan. Sitten se alkoi runkata itseään. Mä tuijotin sitä ja mua kiihotti. Kiihotti ihan vitusti. "Haluutko sä vaan katsoa vai tuutko jatkaan siitä mihin jäit?" - se kysyi ja taputti toisella kädellään paikkaa sen vieressä sohvalla. Kyllä mä halusin katsoakin, mutta en mä sitä kehdannut sanoa. Mä siis menin sen viereen sohvalle ja asetuin takaisin siihen missä mä olin ollutkin ennenkuin pelästyin Aleksia. 

From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )Where stories live. Discover now