One-shotteja ja lyhyitä tarinoita.
Pelkkää Oleksia, mun aivot ei pysty muuhun. Oleksi = ♡
Muistakaa painaa tähteä jos tykkäätte!
Kirja ei sisällä mitään ihan kamalan ahdistavaa vaan sen on tarkoitus olla aika kepeä. PAITSI jos ahdistut tai loukkaan...
"Mut pääsiäisenä kuuluu jahdata tipuja kauheessa mämmissä" - mä kuulin Joonaksen sanovan, kun me tultiin Aleksin kanssa takaisin sisälle. "Mun ei tarvii enää jahdata, niitä on jonossa riittämiin"- Joel totesi sille. "Ihan sama, mut tästä on puhuttu, kukaan täällä ei kaipaa munaansa mitään yllätyksiä, eikä noita-akkoja aamulla viereensä, nii niitten sijasta jahdataan tänään niitä munia" - Tommi ilmoitti niille, Nikon nyökkäillessä.
"No missä Oleksi kuppaa? Mä haluun jo munajahtiin!" - Joonas tuskaili. "Ne meni piilottaan niitä munia.. voi vittu, halutaanko me sittenkään etsiä..? " - Niko kysyi muilta. "Munat piilotettu!" - mä ilmoitin tullessani Alen kanssa takaisin keittiöön. "Mä en oo varma, haluunko kumminkaan tietää mihin sä munaa piilotit, ku teillä kesti nii kauan" - Joonas irvaili mulle.
"Mut vielä niistä tipuista puheenollen niin, mä vähän petyin mun viime tinder deittiin, se mimmi niinku halus, että mä nimittelisin sitä, niinku petipuuhissa you know?" - Joel kertoi meille. "Onks teillä ollu samaa?" - se kyseli sitten muilta. "Joo, joskus" - Joonas paljasti. "Ei" - Niko sanoi. "Ei ne oo kerinneet ajatella mitään tommosia, muita ääniä on kyllä kuulunu" - Tommi tokaisi. Mä taas vilkaisin Aleksia vähän vaikeasti.
"Mites Oleksi?" - ne alkoi kysellä. "Privacy please" - Aleksi vaan vastasi siihen äkkiä. Vähän ehkä liiankin. "Mä oon satavarma, ettei Olli oo pystyny sanoon Alelle mitään pahempaa, kun joku kultamussuhanipuppelinuppupepputuhmeliini" - Joonas virnisteli. Mua alkoi punastuttaa. Se oli osunut vähän liian oikeaan.
"Semmosii ne tindermunayllärit on, mut tuu pois sieltä tinderistä ja mee ettiin kinderiä niin helpottaa" - mä totesin äkkiä Joelille yrittäen epätoivoisesti vaihtaa puheenaihetta. Mä en nimittäin muistellut sitä omaa suoritustani mitenkään lämpimästi.
Me oltiin tosiaan koitettu sitä joskus. Siitä ei ollut tullut yhtään mitään. Mä en todellakaan pystynyt nimittelemään Aleksia. Alistamaan kyllä muuten, jos se halusi ja vähän kinkymmätkin jutut oli ihan jees, mutta ei niin. Siinä meni mun raja. Mä olin yrittänyt ja melkein alkanut itkemään. Se ei oikein niinkun ollut enää sen jälkeen kauhean kiihottavaa, vaan aika tosi noloa ja se leikki oli lässähtänyt silloin sitten siihen, samalla kun joku muukin. Mutta se oli ollut muutenkin vaan joku tyhmä kokeilu. En mä voinut sille mitään. Mä halusin palvoa Aleksia sängyssä, en nöyryyttää tai huoritella sitä.
"No nii jätkät munajahtiin!" - mä vielä kehoitin ja ne paineli pihalle kauhealla kiireellä ja luojan kiitos unohti sen äskeisen keskustelun.
"Olli?" - Aleksi kysyi meidän siirtyessä kohti avointa ulko-ovea, mistä jätkät oli juuri juosseet ulos. "Joo?" - mä nielaisin. "Mä näin sun ilmeen äsken ja niinku mä sanoin silloin ja sanon vielä nytki, niin se ei todellakaan haittaa" - se sanoi. Mä en tiedä olinko mä aina niin läpinäkyvä, vai mistä se tiesi aina mitä mä ajattelin, mutta se vaan aina tiesi.
Mä kiersin käteni Alen ympäri sen selän takaa, otin sen halausotteeseen ja keinuttelin meitä siinä kädet sen vyötärön ympärillä, kun me katsottiin pihaa ympäri juoksevia jätkiä ulko-ovelta. Ne oli ihan kun pikkulapsia, kun ne sinkoili siellä toistensa perässä etsimässä munia ja näytti ihan hassuilta.
Me oltiin tarkoituksella piilotettu ne munat ulos. Oli kaunis kevätpäivä, lumi oli melkein jo täällä etelässä sulanut ja siitä ei todellakaan olisi tullut mitään, että jengi olisi etsinyt niitä sisällä. Koko talo olisi ollut taas ylösalaisin, eikä siitä siivousrumbasta olisi selvitty koko iltana. Mikään tavara ei olisi ollut enää paikoillaan, niiden kilpaillessa, kuka keräisi suurimman munapotin.
"Mä löysin!" - Joonaksen ääni kuului takapihan leikkimökin vierestä, jossa yksi suklaamunista oli piilotellut. Joo, Aleksin pihalla tosiaan oli myös sellainen. Jätkät välillä vinoili, että kun Aleksilla menisi muhun tarpeeksi hermot, niin mä päätyisin sinne mökkiin ulkoruokintaan. Vielä en ollut joutunut. Mutta se oli nätti, sellainen punavalkoinen söpö pikku mökkeröinen, kelpaisihan mun siellä hetkellisesti asustella, jos aivan pakko olisi.
Meitä nauratti, kun Tommi yritti mennä sinne etsimään munia, mutta ei mahtunut sisään kunnolla ja Niko nappasi sieltä munan mukaansa. "Perkele!" - Tommi karjaisi, kun muna meni ohi suun. "Hah!" - Niko vaan huikkasi sille takaisin ja juoksi kohti seuraavaa kohdetta. Ei se pituuskaan aina eduksi ollut.
"Täällä! Mä johdan!" - Joel huusi löytäessään taas yhden pihagrillistä. Tommi taas etsi munia pihaterassilta. Ja löysikin sieltä muutaman. Aleksi oli piilotellut niitä sinne tummanruskean terassikatoksen seinälautojen väliin. Lopulta ne kaikki olikin löydetty ja jahti oli päättynyt Nikon ja Joelin tasapeliin, josta varsinkin Joonas oli vähän katkera, mutta leppyi, kun Tommi lupasi sille yllätyksen munastaan.
"Me tästä aletaan nyt lähteen, nii pääsette omaan munajahtiinne" - Niko virnisteli muiden kanssa vähän myöhemmin munajahdin päätyttyä. Kaikilla niillä oli suunta pohjoiseen pääsiäisen viettoon. Mulla ei. Ei ihan vielä. Mä tarvitsin ensin vähän Aleksiaikaa.
"Munarikasta pääsiäistä!" - jätkät toivottivat lähtiessään. "No tulihan se sieltä, älkää hukkuko jäihin tai kiusatko jääkarhuja" - Aleksi naurahti niille. "Nii, jättäkää Tommin jäiset sukulaiset rauhaan" - mäkin sanoin. Erityisesti Joelille. Ja munarikas pääsiäinen, se oli se toivotus, mikä oli vaan niinkun pakko päästä sanomaan pääsiäisenä. Se niinkun vain pyrki väkisin ulos suusta itse kullakin. Mutta olihan siinä toki pointtinsa, en kiellä.
"Mitä sä teet?" - mä kysyin Alelta, kun se heti jätkien lähdettyä sulki oven, katsoi mua virnistäen ja töni mut vähän aggressiivisesti seinää vasten. "Valmistaudun siihen meidän omaan munajahtiin, paita pois Matela, niinkun olis jo!" - se komensi mua ja mä hämmästyin sen käskevästä sävystä. Mitä tää nyt oli?
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
--
Sanoja: 840
Ei päättyny pääsiäinen vieläkään + Aleki oli muuttunu pääsiäistipuks, ku pää oli vaihtanu väriä, mut hyvältä näytti, niinku aina ♡
