From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

The Drug In Me Is You 4/5

SURPRISE REUNION

Aleksi

Mä heräsin sohvalta aamupäivällä keittiöstä kuuluvaan kolinaan ja viheltelyyn. Mun olo ei ollut mikään kaikista parhain, mutta mä kuitenkin nousin ylös ja kävelin keittiöön. Tai lähinnä laahustin tai melkein konttasin jotenkin, ei sitä kävelyksikään oikein voinut ehkä kutsua. Alaselkä oli kipeä. Päätäkin särki.

"Tais olla vähä vilkas ilta?" - Joel totesi kysyvästi mua katsoen. "Ehkä pikkusen" - mä huokaisin ja siristin silmiäni, joihin valo vähän sattui. "Sun kaula on ihan kirjava ja sä käveletki ku joku vanha ja raihnanen mummeli" - se totesi jo tuttuun, melko suoraan tyyliinsä. Mitäs sitä suotta kaunistelemaankaan totuutta.

"Kiitti tiedosta, en ite huomannukkaan" - mä irvistin sille istuessani keittiön pöydän ääreen ja asetellessani perseeni jotenkin tuolille. Mua kuitenkin hymyilytti ja mun kädet hakeutui mun kaulalle, kun mä muistelin edellisiltaa ja ihan pieneksi hetkeksi mun iholle palasi taas se kihelmöinti, kun mä kuvittelin Ollin koskevan muhun.

"Tais tosiaan ollaki kivaa, ku noin hymyilyttää?" - Joel virnuili mulle. "Oli" - mä totesin vaan lyhyesti, en mä nyt viitsinyt siitä enempääkään avautua. Ihan helvetin kivaahan mulla oli ollut, kivempaa kun mikään pitkään aikaan. Ainoa miinus oli, että mä olin hukannut Ollin, enkä tiennyt siitä mitään muuta, kun sen nimen. Ja sen, miltä se tuntui. Tajuttoman hyvältä. Mutta se ei ehkä olisi kovin hyvä tuntomerkki mitä kertoa muille, jos mä koittaisin etsiä sitä.

Vaikka miksi mä koittaisin, se oli ollut baarituttavuus, yhden illan juttu. Ei kai niitä ollut yleensä tarkoitettu jatkumaan, eikä tyyppiä monesti edes tavannut enää koskaan sen jälkeen, kun molemmat oli jo saaneet mitä halusivat.

Ehkä Ollikin oli lähtenyt vaan karkuun? Livistänyt paikalta, kun mä olin sopivasti vessassa pesemässä mällistä paitaani? Musta kuitenkin tuntui, että tässä oli ollut jotain.. niinkun jotain erilaista, enkä mä tiennyt itsekään mitä tai miksi. Toisaalta mä saatoin vaan kuvitellakin kaiken. Vaikka sehän se oli ehdottanut vielä illan jatkoa, enkä mä, mun aivot kuitenkin muistutti mua.

"Mun bändikaverit tulee sitten tänne tänään käymään" - Joel muistutti pörröttäen mun päätä ja keskeyttäen mun pohdinnat. "Voi fuck" - mä totesin ja hieroin päätäni. Olihan siitä ollut puhetta, että today is gonna be the day, mutta mun pää oli nyt vähän jumissa. Kaikista illoista, mä olin sitten valinnut oikein hyvän ajankohdan lähteä viihteelle, juuri kun Joelin piti esitellä mut sen bändille ja juuri kun mun pitäisi olla edustava niiden edessä.

Mä olin tosiaan bunkannut Joelin luona nyt jo vähän aikaa, me oltiin tutustuttu paremmin ja puhuttu meidän mahdollisista tulevista yhteistyökuvioista, ylipäätään musajutuista ja suunniteltu muutenkin tulevaa.

Mä olin myös kuullut, kuinka Joel oli puhelussa hehkuttanut mua sen bändille ja ylistänyt mua niin, että mua oli alkanut jo melkein punastuttaa. Tokihan se silti hyvältä oli tuntunut, että se halusi mut niin kovin mukaan niiden bänditouhuihin. Etenkin, kun mä en ollut edes aikoinaan reagoinut mitenkään sen ensimmäiseen yhteydenottoon. Se oli vaan jäänyt muussa kiireessä, mutta sitten me oltiin myöhemmin vaan tavattu muutoin ja alettu hengaamaan.

"Tossa sulle juotavaa ja troppia, koita saada ittes johonki kuosiin" - Joel sanoi antaen mulle vesilasin ja särkylääkkeen. Mun pitäisi nyt ryhdistäytyä, en mä näin antaisi bändille kovin hyvää ensivaikutelmaa.

Iltapäivällä mä onneksi olin jo vähän paremmassa hapessa ja ihan kai suhteellisen edustuskelpoinenkin, kun bändiporukka sitten saapui. Mä tervehdin niitä, kun ne käveli sisään yksitellen, mutta käännyin sitten keskenkaiken katsomaan Joelia, kun se näytti mulle luuristaan jotakin.

"Aleksi?" - joku sanoi mun nimen vielä sen pisimmän tyypin takaa ja mä jähmetyin paikoilleni sillä sekunnilla. Mä jäin tuijottamaan sitä, kun se tuli näkyville. Siinä se oli. Se, josta mä en taaskaan saanut silmiäni irti. Se, josta mä olin nähnyt unia koko viime yön. Ja päivänvalossa se näytti ihan yhtä hyvältä, ellei jopa paremmalta, kun yön pimeydessäkin tai oikeastaan baarin tanssilattian valojen välkkeessä tai etenkin siellä käytävän hämärässä..

Ja mä tunsin sen taas. Heti välittömästi. Sen näkymättömän vetovoiman, joka veti mua sitä kohti, teki mut hulluksi ja sai mun järjen karkaamaan mun päästä kauas pois.

--

Sanoja: 628

Mut anygays, Emma - gaalaki jo pe :)