From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

aLIVE or Only Burning?

Aleksi

"Ollii älä vihaa mua!! Mä oon niin pahoillani! Se oli vahinko! Anteeks!!" - Joonas ulvoi täyttä kurkkua. "Vittu turpa kiinni saatanan ääliö!" - Olli karjui sille ja paineli ovet paukkuen toisaalle, huudettuaan Joonakselle jo vähän aikaa. 

Mä näin, kuinka pahoillaan Joonas oikeasti oli, se melkein itki. Mäkin olin aika kauhuissani, mutta mä halusin silti lohduttaa Joonasta. Mulle tuli paha mieli, kun se oli niin surkeana. Mä menin sen luo ja halasin sitä.

"Etkö sä vihaa mua?" - se kysyi surullisena. "En tietenkään" - mä vastasin ja silitin sen vaaleaa pörrötukkaa. "Olli vihaa" - se sanoi ja nyt sen silmistä putoili jo kyyneleitä. "Ei vihaa, oota kun se rauhottuu, anna sille vähän aikaa" - mä lohdutin.

Olli ja Joonas oli parhaita kavereita, oli olleet ihan lapsesta saakka, eikä ne koskaan riidelleet. Ne kyllä kiusasi ja piinasi toisiaan leikillään ja vittuili aina toisilleen kaikesta, mutta kumpaakin oli vaikea kuvitella vihaisena. Varsinkaan toisilleen.

Mutta en mäkään silti ollut nähnyt Ollia koskaan noin vihaisena kun äsken. Sillä oli yleensä lehmän hermot, eikä se purkanut tunteitaan muihin. Varsinkaan mitään ikäviä. Ei edes silloin, kun siihen olisi ollut aihetta. Se ei ikinä edes huutanut. Paitsi nyt.

"Mä meen nyt ettiin Ollin" - mä kerroin, kun Niko saapui paikalle ja jäi Joonaksen kanssa. "Mä oon paska jätkä ja surkee frendi ja Olli inhoo mua" - Joonas itki Nikolle sen halatessa sitä. "Hei, se oli vahinko, kyllä se sen vielä ymmärtää" - Niko lohdutti vuorostaan Joonasta.

"Olli, ooks sä täällä?" - mä kyselin pimeään pukkariin, kun en mä nähnyt mitään valojen ollessa pois päältä. Mä meinasin jo melkein lähteä pois, kunnes mä kuulin Ollin äänen nurkasta. "Joo" - se vastasi. Se istui sohvalla sen polvet koukussa ja pää vasten polvia.

Mä laitoin oven lukkoon ja menin sen viereen. Kaikista vähiten se varmasti kaipasi tänne nyt muuta yleisöä. "Ale" - se huokaisi ja tuli mun syliin. Mä puristin sitä itseäni vasten ja silittelin sen selkää ja hiuksia. "Miten sä oot noin rauhallinen?" - se kysyi, nosti päätään mun rinnalta ja katsoi mua. "Ei se siitä raivoomalla muuksi muutu" - mä kohautin olkiani. "Ja ehkei siinä näkyny paljoa" - mä lisäsin elätellen varmaankin turhaa toivetta. "Tarpeeks varmaan kuitenki" - Olli totesi. "Mä sammutin puhelimen sen jälkeen kun se räjähti" - se kertoi vielä ja painoi päänsä taas mun rintaa vasten.

"Joo, mut nyt rauhotutaan, keskity muhun, mä oon tässä, vaan muhun" - mä pyysin siltä. "Mä laitoin oven lukkoon, tänne ei tuu nyt ketään" - mä kerroin Ollille ja kiedoin käteni tiukemmin sen ympärille. Kun me oltiin vähän aikaa istuttu siinä, Olli oli jo vähän rauhallisempi ja suuteli mua. "Jos sä haluut niin jatketaan siitä mihin jäätiin. Sulle vois tulla parempi olo ja saisit hetkeks muuta ajateltavaa?" - mä ehdotin. "Okei" - se vastasi.

Mä suutelin Ollia ja aloin hyväillä sen etumusta. Se nousi mun päältä ja istui sohvalle ottaen paremman asennon. Mä jatkoin sen hyväilyä ja hetken päästä mä nousin sohvalta, riisuin Ollin housut ja istuin lattialle polvilleni sen eteen. Mä aloin suudella sen paljaita reisiä, hivelin sormillani sen jalkoväliä ja aloin hieroa sen kalua. Kun se tuntui valmiilta, mä otin sen huulieni väliin.

Olli alkoi huokailla. Se painoi sormensa mun hiuksiin, tukisti niitä hiljaa ja ohjaili mun pään liikettä, kun mä aloin imemään sitä. Mä pidin käsiäni Ollin reisillä ja liikuttelin päätäni edestakaisin pyöritellen kieltäni sen kalun ympärillä.

Pian mä siirsin toisen käteni sen perseen alle ja työnsin varovasti yhden sormeni sen sisään. Ollin alkaessa voihkia kovempaa, mä nopeutin pääni liikettä, lisäsin vielä toisen sormen ja liikuttelin sormiani sen sisällä tunnustellen. Mä huomasin, kuinka sen jalat alkoi täristä ja hetken päästä se laukesi mun suuhun voihkaisten.