From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

Everyone is gay

Olli

Helteinen kesäpäivä, eikä todellakaan paras shoppailuun, mutta miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä. Jos kumppani haluaa uusia vaatteita, niin sitten sen on saatava niitä. Vaikka olisi sitten se kesän kaikista kuumin ja aurinkoisin päivä, jonka olisi mielummin viettänyt vaikkapa rannalla makoillen, kuin ostoshelvetissä ravaten.

Aleksi oli halunnut hankkia jonkun pirteän värisen uuden paidan itselleen ja siksi se oli raahannut mut mukaan sen seuraksi ja makutuomariksi. Kaikki sen bändipaidat oli kuulemma enemmän ja vähemmän mustia ja synkkiä, vaikka niissä erivärisiä painatuksia olikin. Kesällä kuitenkin sen mielestä oli kuulemma suotavaa pukeutua välillä muuhunkin, kun vain mustaan. En mä kyllä oikein ymmärtänyt miksi, mun mielestä musta sopi aina ja kaikkialla.

"Hei toi korallin värinen nirvana - paita on hieno, tois vähän mukavaa vaihtelua mun ac/dc, slipknot ja pinkfloyd ym osastoon" - Aleksi osoitti mun takana vaaterekissä roikkuvaa oranssia nirvana - paitaa. "Niin siis toi oranssi missä on keltaset printit?" - mä varmistin. "Niin niin, just se, se on korallin sävyinen, eikä vaan pelkkä oranssi" - se selitti. "Aha. No ainakin sen selkäpuolen teksti sopii sulle kun nenä päähän" - mä kerroin sille samalla, kun etsin rekistä sille sopivaa kokoa sovitettavaksi. "Ai, mitä siellä sit lukee?" - Aleksi kyseli multa. "Everyone is gay" - mä nauroin ja ojensin sille paidan sovitusta varten selkäpuoli edellä, jotta sekin näkisi sen."No ni, sittenhän se on vähän niinkun pakkohankinta" - Aleksi nauroi ja alkoi hyräillä nirvanan all apologies - biisiä.

"Sullaki on toi sun uus pride - paita päällä, nii me ollaan sitten hyvin toisiimme mätsäävä pari, eikä yhtään niin synkkiä ku yleensä" - Aleksi totesi tyytyväisenä. Mäkin olin ihme kyllä pukeutunut tällä kertaa muuhun kun mustaan, mulla oli päällä valkoinen t-paita, missä oli maisemakuva selkämyksessä sateenkaaren kera. Kai mäkin olin ajatellut, ettei valkea paita olisi niin kuuma päällä. Ehkä Aleksi oli kuitenkin siinä oikeassa, että vaatekaapista voisi löytyä vähän enemmän muutakin kuin vaan mustaa. "Mä en tiedä huomaako kukaan tätä mun paitaa, mutta sä saat ainaki varmuudella kuulla omastas" - mä nauroin. "Ei se haittaa, biisin lyriikathan ne vaan on. Ei siitä kukaan mitään voi sen enempää päätellä" - se vastasi ja lähti kohti sovituskoppeja paita mukanaan. Mä seurasin perässä.

Pukukopeilla oli tyhjää, niinkun aikalailla koko liikkeessäkin, harvempi varmaan jaksoi näillä helteillä viettää aikaansa vaateostoksilla. Aleksi meni rivistön perällä olevaan sovituskoppiin ja jätti kopin oven raolleen. Se peilaili itseään riisuen paitansa, mä seisoin siinä ovenpielessä ja katselin sitä. Se näytti niin hyvältä ilman paitaa ja mä mietin, miten ihanalta sen vaalea iho näytti aina mun tummempaa ihoa vasten. Siitä tuli kiva kontrasti. Mä olin muutenkin tumma ja rusketuin entisestäni auringossa, kun taas Aleksin iho oli vaalea, melkein kalpea, eikä se ruskettunut sitten millään vaan ennemminkin meinasi aina palaa. Mä aina levitinkin aurinkovoidetta sen iholle ja hieroin sen...

"Olli?" - mä kuulin Aleksin kysyvän äänen ja havahduin haaveiluistani. "Öh.. joo?" - mä vastasin. "Missä sä oikein vetelet?" - Aleksi nauroi kun mä olin ollut ilmeisen uppoutuneena ajatuksiini. Sillä oli nyt päällään se oranssi paita ja se näytti hyvältä. "Sä näytät hyvältä toi päälläs" - mä kerroin sille. "Tiiän" - se vastasi ja hymyili mulle.

Mä katsoin ettei sovituskopeilla, tai niiden lähimaillakaan näkynyt edelleenkään ketään ja työnsin Aleksin äkkiä peremmälle koppiin. Sitten mä änkesin sinne itsekin ja lukitsin salvan kopin ovessa. "Hei pervo, me ollaan aika julkisella paikalla" - Aleksi totesi mulle. "Joo, mut mulla seisoo" - mä valitin. Mä olin erehtynyt ajattelemaan liikaa Aleksia, sen vaaleaa paljasta ihoa ja voiteen levittämistä sille. Tässä sitten tulos. "Olli! Oikeesti ny!" - Aleksi katsoi mua silmät suurena ja vähän moittivasti.

"Pliis?" - mä anelin ja yritin näyttää oikein kärsivältä ja söpöltä samaan aikaan, jotta Aleksi heltyisi ja päästäisi mut mun kärsimyksistä. "Mä lupaan tulla nopeesti" - mä vielä lisäsin ja koitin katsoa sitä toooosi nätisti koiranpentuilmeellä.

Aleksi huokaisi. "Tiiätkö sä sen vanhan biisin missä lauletaan, että hei beibi mul on kolmen minuutin muna?" - se kysyi multa. "Joo tiiän mä, eiks se mee niin, että se tulee kun ammuttuna?" - mä muistelin sen mahtavan biisin upeita lyriikoita. Miksi me ei tehty semmosia biisejä?

"Joo ja sunki on nyt sit parempi kohta tulla" - Aleksi sanoi mulle, istui sovituskopin penkille, laski mun housut boksereineen päivineen alas, veti tottuneesti pari vetoa mun kalulla ja otti sen sitten suuhunsa. Mä pidin käsiäni sen hartioilla ja koitin olla pitämättä liikaa ääntä, kun se alkoi imeä mua posket lommolla molemmat kädet puristuneena mun perseelle. Samaan aikaan vaateliikkeen kajareista alkoi kuulua meidän bad idea - biisi, mutta mun mielestä tää oli ennemminkin good idea, tai ainakin musta tuntui jo aika vitun hyvältä.

Mä näin itseni ja koko tapahtuman myös Aleksin takana ja meidän sivuilla olevista sovituskopin peileistä ja oli muuten sitten ihan äärimmäisen kiihottavaa katsoa kaikista niistä kuvakulmista, kun Aleksin pää liikkui edestakaisin mun edessä. Hetken päästä mä laukesinkin sen suuhun syvän ja helpottuneen huokauksen kera.

"Et ihan päässyt siihen biisin aikaan, yliajalle meni, mutta hyvä yritys kumminki" - Aleksi sanoi mulle ja pyyhki suupieliään nielaistuaan musta tulleen nesteen. "Sä oot mahtava" - mä huokasin tyydytettynä ja koitin jäädä vähän halailemaan vedettyäni housut takaisin jalkaani, mutta Aleksi töni mua julmasti kauemmas. "Sä lähet ekana pois täältä, oottelet mua kassojen lähellä ja mä tuun kohta perässä tän paidan kanssa" - se kertoi mulle ohjeensa.

Mä tottelin ja lähdin vähin äänin odottelemaan parempaa puoliskoani. Hetken päästä Aleksi tuli paidan kanssa, maksoi sen kassalla ja me lähdettiin liikkeestä ulos. "Sun takia mun oli ainaki pakko ostaa tää paita" - Aleksi totesi. "Kuin nii?" - mä ihmettelin. "Siihen saattoi tulla pari valkeaa tahraa siellä sovituskopissa" - se totesi. Mä vain hymyilin. "Mä sit korvaan sen sulle myöhemmin" - mä kerroin. "Todellaki, mut vähän vähemmän julkisella paikalla, kiitos" - se sanoi ja pyöritteli silmiään. "Katotaan, mut ainaki mä lähen jatkossaki mielellään sun kanssa vaateostoksille" - mä kerroin sille iloisesti. "Se oli tarkotuski" - se virnisti ja jatkoi matkaa kohti seuraavaa liikettä. Mä seurasin kiltisti perässä. Kerroinhan mä jo miten paljon mä rakastan tota miestä? 

What else should I be?
All apologies
What else could I say?
Everyone is gay...

__

Sanoja: 977

Semmonen ostosreissu. Tää shotti ei saanu alkujaan ainakaan siitä, että O&A oli vaateostoksilla kesällä irl. En tie sit kumman ajatus toi nirvana paita oli, mut pointsit sille, hyvältähän se näyttää ja carlingski kiittää sen jälkeisistä myyntiluvuista  ;)