Rakkaus vuotaa verta 2.0

28. Pettymyksiä

Edeline

Yön viileys tarttuu kiinni minuun ja kavereihini. Tähdet tuikkivat loisteliaasti, kun nojaudun tanssiaismekossani lähemmäksi Lucaa. Minnie ja Neo väittelevät jostain ja Salim heittää vitsiä Bambin kanssa. Täydellinen päätös illalle, tuhansien tähtien alla, koulurakennuksen katolla.

Naureskelemme Minnien kanssa, kun astumme sisään huoneeseemme. Huomaan Minnien ilmeen venähtävän ja hänen suustaan pääsee kirosana.

"Mitä ihmettä", kuiskaan ja peitän suuni kädelläni. Huoneemme on sekaisin, aivan kuin joku olisi etsinyt jotakin. Ryntään kaapilleni ja alan käymään läpi tavaroitani. Kaikki tavarani kuitenkin ovat tallessa, joten mikä ihmeen pyörremyrsky täällä on käynyt.

"Edeline." Minnie sanoo. "Edeline, se kartta. Se kartta on kadonnut." Minnien ilmeen kauhunsekaisuudesta päätellen tiedän tämän olevan vakavaa. Liian vakavaa. Vaikka miten pengomme ja etsimme, karttaa ei löydy mistään. Joku siis selvästi halusi sen. Ja oli valmis murtautumaan huoneeseemme saadakseen sen.

"Meidän pitää kertoa tästä jollekin", sanon ääni väristen.

"Ei." Minnie vastaa ytimekkäästi.

----

Sipsuttelen varpaillani vaatekaapilleni. Vaikka on lauantai, olen hereillä ennen kukonlaulua. Nukuin huonosti, iltainen hävitys kummitteli mielessäni koko yön ajan. Kiskon rennot vaatteet niskaani ja laitan neulomani valkoisen villapipon päähän. Avaan oven mahdollisimman hiljaa, jotta Minnie ei herää. Vilkaisen vielä huoneeseen ja näen Minnien hymyilevän unisssaan. Kenties Minnienkin tanssiaspäivä sujui onnistuneesti.

Kävelen ulos ja tapaan suuren jalavan luona Lucan, joka on pukeutunut rennosti. Hymähdän hänen nallepipolleen, joka sojottaa vinossa. Lähdemme kävelemään pois koulun alueelta, yritämme olla herättämättä huomiota, sillä emme ole varmoja saammeko poistua näin aikaisin. Kävelemme hiekkatietä pitkin, hiekan jyvästen rahistessa jalkojemme alla. Edessämme aurinko nousee ja värjää taivaan upean väriseksi.

Laitan käteni taskuuni, sillä viima puraisee sormiani. Luca huomaa tämän ja tarttuu käteeni kiinni ja puristaa sitä. Lämmin tunne leviää sormiini ja huomaan hymyileväni itsekseni. Kävelemme hiljaisuuden vallitessa ja vatsassani lentelevät perhoset saavat minussa vallan.

"Ihanan hiljaista", totean ja katson edessäni avautuvaa tietä.

"Täydellistä", Luca vastaa ja vaivumme hiljaisuuteen. "Hei Edeline, haluaisitko ens viikonloppuna tulla katsomaan mun golf -kisoja?"

Vatsani tekee voltin ja soperran myöntävän vastauksen. Onnellisuus valtaa mieleni ja kehoni.

----

Sormiani kipristelee, kun lämmin ilma tulvahtaa asuntolan ovista sisään. Huokaisen ja aloitan matkani kohti huonettani. Laahustan portaita pitkin yläkertaan viivyttäen huoneeseen menoa. Minnie kuitenkin alkaa tenttamaan kysymyksillä, missä olen ollut tähän aikaa aamusta.

Avaan huoneen oven hiljaa ja huomaan Minnien istuvan sängyssään lukemassa kirjaa. Hän nostaa katseensa ja laskee kirjan alas. "Missä olit?"

"Mikä kirja", kysyn nopeasti välttäen vastaamasta Minnien kysymykseen.

"Ai tää, tää on tällanen kuin Maze Runner", Minnie sanoo katsoen kirjan kantta. "Lukusuositus, voit lainata tätä mun."

"Kiitos", vastaan ja ripustan kaulahuivini pieneen naulakkoon oven vieressä. Tunnen Minnien katselevan minua ja laitan sormet ristiin välttääkseni kaikki epämieluisat kysymykset.

"Missä olit? Kenen kanssa? Mikä se juttu Lucan kanssa oli oikein olevinaan?"

Tunnen kysymyksien vyöryvän minua kohti ja Minnie nostaa toistaa kulmakarvaansa ylös. "Parempi vain vastata Eddie."