Luku 6.

1.7K 82 0
                                    

-Niall-

”Öh, Niall. Onko jotain erityisvaatimuksia huomiseksi?” Melina kysyi, kun nousin ylös ja olin lähdössä. Mietin hetken.

”Ei oikeastaan. Et vain pelkää humalaisia ihmisiä. Niin ja... Älä ota itsellesi miesseuraa”, sanoin hymyillen ja sitten lähdin.

-

Pääsin ostoskeskuksen aulaan asti, kun minua kutsuttiin.

”Niall! Niall, odota!” Se oli Rose.

”No hei taas”, sanoin.

”Et sattuisi tietämään missä Harry on?”

”Miten sä ole hukannut poikaystäväsi? Yleensä te olette koko ajan kiinni toisissanne, kuin iilimadot!”

”No hahhah! Se ei vastaa puhelimeen.”

”Ehkä Anne on pakottanut sen tekemään läksyjä”, ehdotin.

”No niin...”

”Älä huolehdi. Ei se itseään ole tapattanut.”

”No, mutta me sovittiin, että tavataan täällä”, tyttö huokaisi.

”No kyllä se sitten vaikka karkaa ikkunasta”, nauroin.

”Hei, mutta ne huomiset bileet! En malta odottaa!”

”Joo, porukat lähtee heti aamusta pois. Mä jätän koulupäivän väliin ja järjestän talon”, sanoin.

”Me voidaan tulla auttamaan”, Rose sanoi.

”Se olis ihan kiva”, sanoin. Sitten huomasin Harryn tulevan aulan ovista sisään ostoskeskukseen. Poika hölkkäsi meidän luo ja halasi tyttöystäväänsä takaapäin.

”Sori, olen myöhässä, mutta piti hoitaa pari juttua”, Harry pahoitteli.

”Ei se mitään”, Rose kihersi.

”Mua ei sitten enää tarvita. Nähdään”, nauroin ja jätin nuorenparin kahden.

-

Seuraavana aamuna heräsin seitsemän jälkeen. Olin umpiväsynyt, mutta täytyi esittää, että menisin kouluun.

”Huomenta Niall!” isä huudahti olohuoneesta.

”Huomenta”, mumisin vastaukseksi.

”Siellä on kahvia”, isä huomautti.

”Mm”, vastasin ja otin mukin kaapista.

”Mitä sinä meinaat nyt viikonloppuna?” isä uteli.

”Kai mä kavereiden kanssa jotain”, sanoin. Kaadoin kahvia mukiin ja sitten lähdin kohti takaovea.

-

Vanhempani lähtivät hieman ennen kuin minun olisi pitänyt lähteä kouluun. Heti kun ovi paiskattiin kiinni, minä lysähdin olohuoneen sohvalle ja nukahdin samantien.

-

Prii, prii! Prii, prii!

Säikähdin puhelimeni ääntä niin, että putosin sohvalta.

”Haloo?” vastasin unisesti.

”Herätys Ruusunen”, kuului Harryn nauru.

”Mitä kello on?” kysyin.

”Kaksi. Sinuna alkaisin jo laittaa taloa bilekuntoon. Me ollaan pian siinä.”

”Joo. Taisin nukahtaa vähän pidemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus”, naurahdin.

”No ilmeisesti. Milloin vieraita alkaa tulla?”

”Kuuden jälkeen. Mun pitää vielä tehdä booli ja ne levyt polttaa!”

”Kaiken jätät viimetippaan. No, me tullaan sinne. Menee viisi minuuttia”, Harry sanoi.

”Joo, hyvä. Nähdään.”

”Jep!”

Nousin lattialta ja mietin mistä aloittaisin.

”Jos vaikka koriste-esineet piiloon”, sanoin itselleni ja aloin kerätä lasisia esineitä pois hyllyiltä.

-

Ovikello soi, kun olin yläkerrassa. Juoksin alas ja avasin oven.

”No hei”, Zayn sanoi hymyillen.

”Noniin, Zayn ja Harry tekee boolin. Juomat on mun huoneen työpöydän kaapissa, tytöt laittaa olohuoneen kuntoon, Louis tulee mun kanssa laittamaan yläkerran kuntoon ja Liam, mee sä polttamaan levyt mun koneelta. Siellä on kaikki valmiina”, sanoin.

”Selvä!” kaikki sanoivat kuorossa ja sitten aloimme töihin.

-

”Mistä ihmeestä sä oot saanut näin paljon viinaa?” Harry kysyi.

”Mulla on suhteita”, virnistin. ”No ei kai. Louis ne on ostanut”, sanoin.

”Ai niin, meidän pikku Lou”, Harry virnisti.

”Harryllakin on oikein ikää”, Louis nälväisi takaisin.

”Noniin tapelkaa joskus toiste. Pitää saada paikat järjestykseen ja mun pitää vielä käydä suihkussakin”, sanoin.

”Niin pitää meidän muidenkin, että hopi, hopi!” Zayn sanoi.

-

”Mihin laitetaan boolit?” Harry kysyi, kun juomat olivat valmiit.

”Laittakaa ne tuonne kellarin jääkaappiin”, sanoin.

”Okei.”

-

Saimme järjestelyt kuntoon hyvissä ajoin. Kello oli vähän yli neljä.

”Nyt meidän on pakko lähteä”, Rose sanoi.

”Joo, kaikki on nyt kunnossa. Nähdään illalla!” sanoin.

”Joo, moikka Niall!”

”Moi!”

-

Muiden lähdettyä juoksin portaat ylös yläkertaan ja menin suihkuun. Pesin hiukset nopeasti ja sitten kiirehdin etsimään vaatteita.

”Miksen mä voinut näitä katsoa yhtään aikaisemmin?” valitin. Heittelin vaatteitani ympäri huonetta, kun mikään ei tuntunu järkevältä iltaa varten.

”Nämä kelpaa”, huokaisin. Revin päälleni mustat farkut, valkoisen T-paidan ja tummansinisen, lyhythihaisen kauluspaidan, jonka jätin auki. Pörrötin hiuksiani ja sitten menin alakertaan tarkistamaan, että kaikki olisi varmasti valmista.

-

Ensimmäiset vieraani, Liam ja tämän tyttöystävä Danielle, saapuivat kuuden maissa.

”Kas, ensimmäiset”, naurahdin.

”Me ollaan aina ensimmäisenä”, Danielle nauroi.

”Niin ootte!”

”Mielummin ekana kuin vipana”, Liam sanoi vinkaten silmää. Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun porukkaa alkoi kerääntyä.

Laitoimme Liamin kanssa booliastiat keittiön pöydälle tarjolle. Pian niiden kimpussa olikin jo useampi opiskelija.

Musiikki pauhasi ja tytöt tanssivat. Osa oli aloitellut ilmeisesti jo kotona, koska olivat lievässä hiprakassa. Kuulin melskeen yli ovikellon äänen, joten lähdin keittiöltä ovelle.

En ehtinyt edes eteiseen, kun sisään astui neljä tyttöä. Hetken luulin heidän olevan yliopistolaisia, mutta sitten näin Melinan.

”Vau”, sanoin itsekseni.

You can change!Dove le storie prendono vita. Scoprilo ora