Clarissa POV paria päivää myöhemmin
"Mennääkö?" Kuulen äänen vieressäni, Aleksin äänen. Nyökkään hänelle, ja avaan auton oven.
Menisimme siis käymään yhdessä kaupassa, sillä tarvitsisimme Aleksin sanojen mukaan 'vitusti Red Bullia', enkä ihmettele kun heillä on jätkien kanssa kivasti taas töitä.
Otan Aleksia kädestä kävellessämme kauppaan, vaikka ainahan on pieni pelko perseessä että jos vaikka joku Aleksin tai jätkien fani tulee vastaan. Mutta onhan tässä oltu jo vuosi yhdessä, että lapsi tulossa niin olisiko se niin hirveää?
"Mä haen ne Red Bullit nii käytkö sä hakemassa ne limut?" Aleksi kysyy tavanomainen ihana hymy huulillaan. "Joo tottakai." Vastaan hänelle hymähtäen, ja lähden hakemaan rakkaita Pepsi Maxejani.
En ole vieläkään kunnolla sisäistänyt sitä että meitä olisi pian kolme. Tottakai olen onnellinen Aleksin reaktiosta että lapsesta, mutta se on aika suuri asia sulatella.
Mutta kuitenkin olen jo nyt innoissani asiasta.
Mietin niitä kaikkia ihania asioita mitä lapsesta seuraisi, ja hymy karkaa huulilleni.
Kaikki pienet vauvan vaatteet, ja se kuinka Aleksi keinuttaisi tuota pientä ihmettä minun katsellessa.
Tai sitten se miten jätkät reagoisivat. Luulen että he ovat onnellisia puolestamme. Miksi he eivät olisi? Se kuinka nuo leikkisivät lapsemme kanssa, ja voin vain kuvitella Joonaksen lepertelemässä kyseiselle pienelle ihmeelle.
Tunnen käden olkapäälläni, ja käännän katseeni Aleksiin takanani. "Mihi sä jäit?" Tuo kysyy naurahtaen pienesti, ja tajuan nyt vasta jääneeni miettimään kaikkea limsa hyllyille.
"Aa sori, olin vaa ajatuksissani." Totean hymähtäen tälle, ja laitan limsa pullot kärriin.
"Mitä sä mietit?" Aleksi kysyy hellällä äänellään kiinnostuneena.
"Mietin vaan tätä skidiä." Totean hänelle, ja huomaan pienen huolen hänen kasvoillaan. "Ai, ootsä muuttan mieles?" Hän kysyy arasti, ja nyt annoin ihan väärän kuvan hänelle. Näen surun hänen silmissään vaikka tuo ei sitä näytäkään ulospäin.
"Ei, en todellakaan rakas." Aloitan lauseeni, ja helpotus ilmestyy tuon kasvoille.
"Mietin vaan sitä miten paljo kaikkii ihanii asioita tää lapsi tuo meidän elämään ja muuta." Jatkan aiempaa virkettäni, ja hymyilen Aleksille pitäen häntä kädestä.
En todellakaan muuttaisi mieltäni.
___
Aleksi on hakemassa jotain joltain hyllyltä, en oikein kuunnellut kun olin ajatuksissani, jälleen kerran.
Olen jotenkin löytänyt tieni vaate puolelle, ja tottakai lasten vaate puolelle.
Vielä erityisesti vauva vaatteiden luo.
Näen kaikkia pieniä ihania bodeja, että housuja.
Katseeni kiinnittyy vain pieniin sukkiin. Hymy nousee huulilleni kun menen lähemmäs silmäilemään kyseisiä valkoisia vaatekappaleita.
Pian saisin pukea oman lapseni sellaisiin, vittu todella kliseistä mutta silti.
Näen sivusilmälläni Aleksin kävelemän viereeni, ja tuonkin huulilla on hymy.
"Me ostetaa noi." Hän toteaa, ja laittaa kätensä vyötäröni ympäri.
"Eihä meillä oo vielä lastakaa kelle nää pukea." Naurahdan hänelle ottaen sukkapaketin käteeni.
"Ihan sama, me molemmat tykätää niistä nii me hommataa ne." Hän vastaa hymyillen, ja antaa hennon suudelman huulilleni.
YOU ARE READING
Feeling You || Alex Mattson
Romance"Sä et oo näyttäny mulle mitää tunteita puolee vuotee! Mulla on ikävä suo tajuatko! Mut sä vaan vetäydyt omaan maailmaas, vaikka mä oon menettäny yhtä paljo ku säkii!" Huudan hänelle itkien, mutta tuo vain tuijottaa minuun tunteettomana. En pysty en...
