Clarissa POV
Makoilen sohvalla, Aleksin päällä, ja veikkaan hänen torkkuvan. Katsoimme siis aiemmin jotain leffaa, mutta se meni vähän ohi kun mietin kaikkea maailman menoa.
Pari päivää sitten juttelimme Aleksin kanssa nimistä pienokaisellemme, ja nimi Viola on painunut mieleeni. Saatoimme alkaa kutsumaankin lasta Violaksi.
Mutta jos tämä mini-mattsoni paljastuisikin pojaksi, niin voin vain todeta että rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Pääni lepää Aleksin paljaalla rintakehällä, joka kohoilee hitaasti tämän hengityksen tahtiin.
Luulen Aleksin heränneen, sillä tuon käsi silittelee nyt selkääni. "Nukahinko mä?" Hän kysyy unisella äänellä.
"Taisit sä vähä torkahtaa. Mut taisin kyllä mäkii aiemmin." Totean hänelle hymyillen, vaikka tuo tuskin sitä näkee.
"Nukuitteko sä ja Viola hyvin?" Tuo kysyy kuiskaten, ja kysymys lämmittää sydäntäni. Nyökkään hänelle, ja nostan katseeni hänen unentokkuraisiin silmiinsä.
Annan suudelman tämän huulille, ja jääm ihailemaan tämän sinisiä silmiä jälleen kerran.
"Onko nälkä?" Kysyn häneltä hetken hiljaisuuden jälkeen, ja saan hymyn vastaukseksi. "Ehkä vähä." Tuo toteaa, ja siirtää kätensä alaselälleni.
"Haluutko vaikka tilata jotain?" Kysyn tuolta kuiskaten, laittaen käteni tämän hiusten sekaan. "No miks ei." Hän vastaa hymyillen hennosti, ja haukoittelee.
___
Saimme äsken syötyä, ja Aleksi lähti suihkuun. Itse olen jälleen asettanut perseeni tähän pehmeälle sohvalle, ja katselen puhelintani erittäin keskittyneesti kaikkiin juoruihin mitä Twitteristä löytyy.
Jostain syystä minulla on aivan helvetin kuuma, joten kävelen vaatekaapille hakemaan jotain kevyempää päälle. Löydän sieltä jonkun topin, joka sopisi hyvin näihin harmaisiin verkkareihini.
Aika upeat asut minulla nykyään, mutta kotonahan sitä ollaan. Näen sivusilmällä Aleksin kävelevän viereeni, pelkkä pyyhe lantiollaan.
Siirryn vaatekaapin edestä jotta tuo saisi jotain päälleen, sillä en usko että pelkässä pyyhkeessä kauaa viihtyy.
Ennenkuin ehdin kävellä sohvalle takaisin, hän halaa minua takaapäin.
"Tuliko ikävä?" Kysyn tältä hymyillen, ja kuulen pienen naurahduksen takaantani. Hän laittaa kämmenensä vatsalleni, ja puna nousee kasvoilleni.
"Mä sanoisin sulle nyt jotain tosi romanttista, mut ei tuu mitään mielee." Tuo nauraa, ja muodostaa käsillään sydämmen alavatsalleni. "Sun äänes on romanttisempi ku mitkää sanat." Totean hänelle maailmaakin suurempi hymy kasvoillani, ja tiedän Violan olevan samaa mieltä.
Tiedän hänen pitävän isänsä äänestä, tiedän sen vain. "Älä kysy miten, mut mä tiedän et Viola rakastaa sun ääntä." Sanon hänelle hiljaa, ja näen punan nousevan Aleksin kasvoille, ja hymykin ilmestyy tämän huulille.
Mutta tämä hymy on sellainen ujo, sellainen jolla aina hymyilimme toisillemme suhteemme alussa.
YOU ARE READING
Feeling You || Alex Mattson
Romance"Sä et oo näyttäny mulle mitää tunteita puolee vuotee! Mulla on ikävä suo tajuatko! Mut sä vaan vetäydyt omaan maailmaas, vaikka mä oon menettäny yhtä paljo ku säkii!" Huudan hänelle itkien, mutta tuo vain tuijottaa minuun tunteettomana. En pysty en...
