Aleksi POV
Flashback <3
Laitan hänet hellästi seinää vasten, hänen käsiensä seikkaillessa paitani alla. Suudelmien aikana omat käteni tekevät tutkimusmatkaa pitkästä aikaa hänen alaselällään.
Olen ikävöinyt tätä. Olen ikävöinyt häntä. Irrottaudun hänen pehmeistä huulistaan, ja alan ottamaan paitaani pois. Tuo tekee saman, ja pian hyppää syliini kietoen jalkansa vyötäröni ympäri.
Vien hänet sängyllemme, ja menen hänen päälleen...
Flashback ohi <3
Mietin viime yötä, enkä voi vieläkään uskoa että se tapahtui. Clarissa nukkuu edelleen vieressäni, ehkä ihan hyvä niin saan ajatuksia vähän kasaan.
Miten olisin voinut tehdä sen hänelle? Jos Clarissa olisi saapunut rannalle yhtään myöhemmin... Aivan sama, en olisi voinut jättää häntä.
Mutta se että päädyimme sänkyyn ei takaa sitä että jatkaisimme suhdettamme. Meillä on ollut liikaa ongelmia, ja niitä ei yksi pano korjaa.
Clarissa kääntyy katsomaan minuun, ja hänellä on pieni hymy huulillaan.
"Meidän pitää jutella." Totean tälle hiljaa, ja tuo painaa päänsä rintakehääni vasten. "Mhm?" Hän mumisee kysymyksen merkiksi.
"Mitä me nyt tehää? Jatketaanko me vai-" aloitan lauseeni, mutta Clarissa keskeyttää minut nostamalla katseensa silmiini.
"Mä rakastan suo, ja mä toivon et Violan poismeno ei estäis meitä jatkamasta." Hän toteaa, ja hymähdän tälle.
Ohjaan hellästi tämän huulet omilleni, ja jään katsomaan irottauduttuani tämän silmiä. Nyt niissä näkyy rakkaus. Puolen vuoden jälkeen nyt ne taas kiiltelevät rakkaudesta ja toivosta.
Aivan samalla tavalla kuin ennen.
"Missä sä uskot Violan olevan nyt?" Kysyn häneltä, sillä itse en ole ajatellut koko asiaa. Tiedän hänen vain olevan turvassa.
"Mä uskon että Viola on Edenin puutarhassa, ikuisessa paratiisissa. Se on nyt siellä turvassa." Hän vastaa, ja idea sellaisesta paikasta saa turvan tunteen minulle.
Sydäntäni lämmittää että nyt Viola olisi sellaisessa paikassa, turvassa.
Jos joskus vielä haluaisimme, tai saisimme lapsia, toivoisin lapsemme nimen olevan Eden.
"Clarissa." Kutsun häntä, ja hän antaa koko huomionsa minulle.
"Jos me halutaan joskus vielä lapsia, nii mä toivoisin sen lapsen nimen olevan Eden." Kerron tälle, ja hänen huulillensa ilmestyy hymy.
Tuo vain nyökkää, ja antaa huulilleni suudelman.
YOU ARE READING
Feeling You || Alex Mattson
Romance"Sä et oo näyttäny mulle mitää tunteita puolee vuotee! Mulla on ikävä suo tajuatko! Mut sä vaan vetäydyt omaan maailmaas, vaikka mä oon menettäny yhtä paljo ku säkii!" Huudan hänelle itkien, mutta tuo vain tuijottaa minuun tunteettomana. En pysty en...
