Vahvoja yhdessä

401 31 3
                                    

Clarissa POV

Odottelen Aleksia poikien treeniksen edessä. Kello lähestyy kahtatoista yöllä, ja tulin tänne suoraan Tommin kämpiltä. Lohdutin Odettea kokopäivän, ja sain hänet vihdoin nukkumaan joskus kymmenen aikaan. Jäin hänen luokseen kuitenkin vielä noin pariksi tunniksi, jos hän sattuisi heräämään itkuisena.

Kyynel pääsee kasvoilleni, olen niin pahoillani Odeten puolesta. Hän selvensi asiaa minulle niin, että heillä olisi pieni mahdollisuus saada lapsi, mutta se on niin pieni että se on melkein olematon. Hän jos joku ansaitsisi lapsen.
Asia pistää miettimään kuinka onnekkaita olemme Aleksin kanssa.

Näen sivusilmällä auton oven avautuvan vieressäni, ja auton penkille istuukin lapseni isä. Käännän katseeni häneen, ja pyyhin kyyneleen poskeltani nopeasti.
"Moi rakas, ja moi bebe." Aleksi moikkaa naurahtaen, ja saa minunkin huuliltani pääsemään hymähdyksen.
Annan hänelle suudelman vastaukseksi, tuon siirtäessä kätensä reidelleni.

Käynnistän auton, ja lähden ajamaan.
"Tommi oli jotenkii tosi hiljane tänää." Hän toteaa, ja katsoo tietä edessämme.
"Sillä ja Odetella oli kuulemma riitaa." Vastaan hänelle, puristaen rattia pidätellessäni itkua.
"Aa, tiiäks mistä?" Hän kysyy mielenkiinnosta pahaa aavistamatta. "No, ne oli puhunu lapsista... mut, Odette ei voi saada lapsia." Tunnustan hänelle, ja siinä vaiheessa kyynel tipahtaa jälleen kerran poskelleni. Olen niin pahoillani Tommin ja Odeten puolesta. He olisivat täydellinen perhe lapselle.

"Toi on ihan hirveetä." Aleksi toteaa, ja silittää peukalollaan reittäni. Vaikka aihe josta puhumme on todella surullinen, tiedän vauvan pitävän Aleksin äänestä.
Hymy nousee huulilleni kyynelien läpi pienokaistamme ajatellessa.
Vai, pitäisikö sanoa Edeniä ajatellessa.

"Ne selvii siitä, ne on vahvoja yhessä." Ajattelen ääneen, ja käännyn kerrostalon pihaan.

Feeling You || Alex MattsonWhere stories live. Discover now