Clarissa POV
En uskonut omia korviani. Alkuraskauden oireita vai? "Ei se nyt oo mitenkää mahollista et mä olisin raskaana." Totean hänelle hiljaa, koska en haluaisi huudella asiasta. "Hei mä oon sentää lääkiksen käyny, eli mä tiedän mistä mä puhun." Hän toteaa naurahtaen, ja jään miettimään asiaa.
Ei se vain ole mitenkään mahdollista.
"Mut, mulla oli sentää vasta menkatkii nii ei se oo mahollista. Sillon ku pojat tuli kiertueelta." Väitän vastaan Odetelle, en vain voi ajatella olevani raskaana.
"Clarissa.. Siitä on jo pari viikkoo." Hän aloittaa lauseensa, ja jää miettimään jotakin.
"Ootteks te Aleksin kanssa.. päätyny sänkyy ilman ehkäsyä?" Hän kysyy, ja jään miettimään asiaa.
Se ei voinut tapahtua heti kiertueen jälkeen, vaan ilmesesti viime viikolla.
Nyökkään vain Odetelle, en saa sanoja suustani. "No, tee testi parin päivän sisällä. Se ei varmaa vielä anna varmaa vastausta jos teet tänää." Tuo sanoo, ja laittaa kätensä omani päälle.
___
Ajelen kotia kohti autolla. En millään voisi kuvitella itseäni nyt lapsen kanssa. Mutta toisaalta, Violasta on jo.. erittäin kauan.
Olisiko se niin hirveää?
Mutta olimmeko me Aleksin kanssa valmiita?
Ihan sama, turha sitä on vielä miettiä kun en edes tiedä varmaksi että onko mitään pikkuista edes tulossa.
Parkkeeraan auton, ja lähden kerrostalon sisään. Onkohan Aleksi jo kotona?
Toivon että hän olisi sillä halaus ja suudelma kelpaisivat nyt.
Käännän avaimia lukossa, ja otan kengät pois jaloistani.
Moikkaan Rillaa, ja lähden kävelemään peremmälle kämppäämme.
Näen kuitenkin Aleksin sohvalla, ei kuitenkaan oleellinen hymy huulillaan. Tämän poskilla on kyyneliä, ja tuo näyttää olevan todella paniikissa.
"Rakas?" Kutsun häntä, ja tuo nostaa itkuiset siniset silmänsä minuun.
Kävelen hänen luokseen, ja otan tuon halaukseeni. Hän hengittää raskaasti, eikä taida saavan henkeä helposti.
"Hengitä mun kanssa." Pyydän tätä, ja alan hengittämään syvään esimerkiksi.
Hetki siinä menee, mutta pian tuo on jo rauhallisempi. "Mikä on?" Kysyn tuolta kuiskaten, kun hän nojaa päänsä rintakehääni.
Silittelen tämän hiuksia, odottaen vastausta kärsivällisesti.
"No.. stressannu vaa tää viikko iha helvetisti, ja nukuin viime yönäkii vittu puol tuntia." Tuo selittää itkuisena, ja taisi tosiaan valvoa aika kauan sillä koneellaan eilen.
"Kohta tää viikko on ohi. Sit mä lupaan et sul ei oo yhtää stressiä ja pääset nukkuu univelat pois." Lohdutan häntä, mutta paskapuhettahan se on että hänellä ei olisi tämän viikon jälkeen stressiä jos se raskaustesti päätyisi olemaan positiivinen.
YOU ARE READING
Feeling You || Alex Mattson
Romance"Sä et oo näyttäny mulle mitää tunteita puolee vuotee! Mulla on ikävä suo tajuatko! Mut sä vaan vetäydyt omaan maailmaas, vaikka mä oon menettäny yhtä paljo ku säkii!" Huudan hänelle itkien, mutta tuo vain tuijottaa minuun tunteettomana. En pysty en...
