Laituri

336 18 6
                                    

Heiii :)) Tää on nyt tän tarinan 98 osa, joten oikeesti iso kiitos niille jotka on jaksaneet lukea tätä tarinaa tänne asti <333

Eden POV

"Tuutko yöllä sinne laiturille?" Tyttö edessäni kysyy, tämän kasvoilla hymy, jota voisin tuijottaa monta tuntia. "Joo, voisin mä tullakkii." Nyökkään tälle, ja pian tyttö vaalean liiloilla hiuksilla katoaa kulman taakse.
Pitäisi siis livahtaa yöllä ulos täältä rakennuksesta jossa tämä ripari pidetään. Mutta tekisin mitä vain että pääsisin viettämään aikaa kahdestaan tuon kaunottaren kanssa.

__
Näen Adenen istuvan laiturin päässä, katsellen auringon laskua. Istun tämän viereen, antaen jalkojeni mennä veteen. Moikkaan tätä ujosti, ja saan hymyn takaisin. "Onnistuit siis livahtaa tänne." Tuo naurahtaa, ja saa hymähdyksen minunkin kasvoilleni.
"Joo, ei se nyt niin vaikeeta ollu mitä muut puhu." Kehuskelen tälle, ja hän nojaa päänsä olkapäähäni. Oi saatana, perhoset vatsassani ilmaantuivat taas paikalle. "Kerskailetki vielä." Tuo nauraa, ja tuolla on oikeasti ihana nauru. Tuo nostaa katseensa silmiini, ja suutelee minua. Voi saatana...

__
Herään kyyneliin. Näin sitten tietenkin unta Adenesta. Katselen huoneeni kattoa. Muistan yhtäkkiä kaiken eilisestä. Miran ja Adenen suutelemassa kulman takana, ja sitten juoksinkin pois paikalta. Otan puhelimeni käteen, ja nään miljoonia viestejä Adenelta, Santerilta ja Anttonilta. Pojat kyselevät että minne katosin eilen, ja Adene, hän pyytelee anteeksi ja pyytää että voisimmeko jutella. 

En ole valmis. En edes tiedä mitä ajattelen tästä. Tiedän vain että olen loukkaantunut, vihainen, ja ennenkaikkea hämilläni. 
Nousen ylös sängystäni, ja avaan huoneeni oven. Näen isäni ja äitini keittiönpöydän ääressä, ja he ilmeisesti odottavat minun istuvan viereensä. 
Istahdan äitini viereen.
"Millanen olo?" Tummatukkainen äitini kysyy, ja tuo hörppää aamukahviaan. "Aika paska." Saan suustani, kun taas kyyneleet valuvat poskilleni. 
Äitini halaa minua, ja iskä nyt vain antaa minulle empaattisen hymyn. En ihmettele että heillä ei ole paljoa sanottavaa, ei minullakaan ole. 

___
Clarissa POV

Eden on lähtenyt parhaiden kavereidensa kanssa kaupunkiin, varmaankin ihan hyvä, hän saa ainakin vähän piristyttyä. 
Mutta tämä tarkoittaa sitä että olemme Aleksin kanssa kahdestaan, joten nyt olisi ehkä hyvä aika kertoa siitä positiivisesta raskaustestistäni. 
"Rakas." Kutsun tätä, ja hän nostaa tutut siniset silmänsä minuun, ja antaa minulle pienen hymyn. Käperryn tämän kainaloon, ja annan pienen hiljaisuuden laskeutua välillemme. "Kerro vaan." Tuo toteaa, suukottaen hiuksiani. 

"Mä oon raskaana." 

Feeling You || Alex MattsonTahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon