Pettymys

438 34 1
                                    

Clarissa POV

Kehoni petti minut taas. Muistan hänen sanansa liian hyvin. "Jokanen jätkä joka on sun kanssa muun ku seksin takia on täyttä paskaa." Jessika sanoi kun meni sänkyyn ensimmäisen poikaystäväni kanssa.

En pystynyt pitämään puoliani silloin, enkä pystynyt nyt pitämään vauvastani huolta. Se on oma vikani ettei pienokaistamme ole enää.

En tulisi koskaan pitämään pikkuistani sylissä, en saisi koskaan tavata Violaa. Nyt kun Aleksikaan ei saisi lastaan syliinsä ikinä, hän varmasti jättäisi minut pettymyksen takia.

Aleksi ei ole nyt vierelläni. Hän lähti juttelemaan Nikon kanssa. Kuulen huoneeni oven avautuvan. En jaksa nostaa katsettani, mutta pian sänkyni vierellä seisoo joku jota en tunnista yhdeksikään jätkistä.

Nostan katseeni vaivalloisesti, ja näen hänet. Jessika.
"Sori." Hän kuiskaa, ja ojentaa minulle kukkakimpun. "Sori ei riitä." Vastaan hänelle hiljaa, ja tuijotan eteeni ajatuksissani.

Huoneeni ovi avautuu toisen kerran, ja siellä on Aleksi. Tuon kasvoilla näkyy viha, sellainen mitä en ole koskaan nähnyt hänen kokevan.
"Sä tapoit mun lapsen." Tuo toteaa ensin hiljaa, mutta ottaa pari askelta lähemmäs Jessikaan.

"Se oli viaton, ja sä tapoit sen vitun murhaaja! Se lapsi oli kaikki mitä mulla oli!" Hän huutaa, ja näen kyynelien puskevan tuon silmistä.

Katson kuinka Jessika juoksee huoneesta ulos, ja Aleksi istuu vain tuolille sänkyni vieressä.
"Anna mulle anteeks." Hän pyytää, ja otan häntä kädestä kiinni.

Nyökkään hänelle vain, ja painan suudelman tämän kädelle.
Se on vaikea uskoa että vielä neljä tuntia sitten Viola oli täällä.

Viola oli elossa.

Feeling You || Alex MattsonWhere stories live. Discover now