Clarissa POV
Tänään se päivä olisi. Menisimme Aleksin kanssa naimisiin. Olen odottanut tätä päivää kauan, mutta samalla jännittänyt aika helvetisti.
Olen hankkinut itselleni maailman kauneimman häämekon, jonka valitsemisessa Odette tottakai auttoi.
Aleksi ei ole nähnhyt mekkoa, sillä olen erittäin taikauskoinen en antanut hänen nähdä mekkoani ennen häitä.
"Nyt sun meikki ois valmis." Odette hymyilee, laittaen puuteri sudin pöydälle. Katson peiliin, ja tosiaan meikkini näyttää parhaimmalta koskaan. Hymyilen itselleni peilistä, ja Odette asettaa kätensä olkapäälleni. "Sä oot kaunis." Tuo toteaa, ja kävelee oman mekkonsa luo. Hänen mekkonsa on laventelin liila, silkkinen ja ihonmyötäinen.
Tunnen onnen kyyneleiden nousevan silmiini, mutta tätä meikkiä en pilaisi.
Olimme Aleksin kanssa kokeneet niin paljon, ja tänään menisimme viimein naimisiin. Selvisimme väärinkäsityksistä, keskenmenosta, Jessikasta, ja liian monesta muusta asiasta, mutta tässä olimme edelleen yhdessä. Ja tottakai meillä on rakas Eden.
"Pitäskö meidän pistää sulle sun mekko päälle?" Odette kysyy, suihkuttaessaan kaulallensa hajuvettä.
Nyökkään hänelle hymyillen, ja käännän katseeni valkoiseen mekkooni. Päädyin kyseiseen mekkoon, sillä se on yksinkertainen mutta erittäin kaunis.
Tiedän että Aleksikin pitäisi mekostani, tunnen hänet sen verran hyvin.
___
"Älä anna mun kaatua." Totean isälleni, joka ottaa minua kädestäni. Pian kirkon ovet avautuisivat, ja sukunimeni muuttuisi Kaunisvedeksi. "En ikinä." Tuo onnenkyyneleitä nielevä mies hymähtää, ja saa kyyneleen minunkin silmäkulmaani.
Havahdun siihen kuinka suuret ovet avautuvat edessämme, ja musiikki alkaa. Näen Aleksin alttarin päässä, alkaessamme kävelemään häntä kohti hitaassa tahdissa. Näen onnellisen hymyn nousevan tämä huulille, ja tuo pyyhkäisee poskeltaan selvän kyyneleen.
Näen ympärillämme tottakai jätkät, Aleksin vanhemmat, Edenin Odeten sylissä, minun äitini, ja joitain muita Aleksin ystäviä ja meidän molempien sukulaisia.
En kuitenkaan keskity heihin, vain Aleksin sinisiin silmiin. Hänen sinisissä silmissään oli jotain lumoavaa, aina kun niihin katsoi kaikki muu vain katosi ympäriltäni. Saavun Aleksin luo, ja isäni lähtee äitini luo istumaan.
Käymme Aleksin kanssa papin eteen, ja tästä se alkaisi.
Kuulen papin puhuvan kaikenlaista, mutta en keskity siihen, vain Aleksiin.
"Aleksi Matias Kaunisvesi, tahdotko ottaa Clarissa Elina Ahosen aviovaimoksesi ja rakastaa häntä myötä ja vastoin käymisissä?" Havahdun papin kysyvän tätä Aleksilta, ja pian olisi minun vuoroni.
"Tahdon." Aleksi vastaa lyhyesti, ja odotan vain samaa kysymystä minulta.
"Clarissa Elina Ahonen, tahdotko ottaa Aleksi Matias Kaunisveden aviomieheksesi ja rakastaa häntä myötä ja vastoin käymisissä?" Kuulen nimeni lausuttuneen, ja vastaan samoin, tahdon.
"Voitte suudella morsianta." Pappi toteaa hymyssä suin, ja tunnen pian Aleksin huulet omillani. Tästä se alkaisi, yhteinen ikuisuutemme.
The end of Feeling You
Vai oliko sittenkään? ;)
-Emtlmaoooo
YOU ARE READING
Feeling You || Alex Mattson
Romance"Sä et oo näyttäny mulle mitää tunteita puolee vuotee! Mulla on ikävä suo tajuatko! Mut sä vaan vetäydyt omaan maailmaas, vaikka mä oon menettäny yhtä paljo ku säkii!" Huudan hänelle itkien, mutta tuo vain tuijottaa minuun tunteettomana. En pysty en...
