Aleksi POV
Heräilen hitaasti siihen, kun huomaan Clarissan olevan poissa vierestäni. Havahdun nopeasti siihen, että Clarissa on vessassa aamu pahoinvointiensa takia.
Kävelen vessaan, ja näen tuon istuvan lattialla kalpean näköisenä. "Huomenta rakas." Ehdin sanoa, ennenkuin tuo taas päätyy halaamaan tuota valkoista posliini esinettä.
Istun hänen viereensä, ja silittelen hänen alaselkäänsä rauhallisesti. "Tiiän et toi on iha vitun ärsyttävää, mut se on hyvästä syystä." Totean tälle naurahtaen hiljaa, ja jatkan tämän silittelyä.
"Voisko se pikkunen vaa jo olla täs meidän sylissä." Hän pyytää itsekin hieman nauraen, ja nojaa valkoiseen kaakeli seinään.
"No siihe menee vielä kauan." Aloitan lauseeni, ja muistelen untani viime yöltä.
En nähnyt mitään erikoisia unia, paitsi tietysti sen yhden.
Näin unta, että lapsemme olisi tyttö.
Pitelin unessa sylissäni tyttöä, ainakin voisin tulkita hänet tytöksi sen pinkin rusetti pannan takia.
"Mitä mietit?" Clarissa kysyy hetken hiljaisuuden jälkeen, ja hymyilen hänelle. "Mun unta vaan." Vastaan tälle.
Hän katsoo minuun kysyvällä katseella, ja hymyilee pienesti.
"Näin unta tytöstä." Kerron tälle hiljaa, melkein kuiskaten.
Clarissan kasvoille ilmestyy hymy, jossa näkyy hänen onnellisuutensa. "Ehdota jotain nimeä. Ihan sama onko pojan tai tytön nimi." Clarissa naurahtaa, ja ottaa minua kädestä.
Mietin hetken, ja mieleeni painuu vain yksi nimi joksi Clarissa kutsui lastamme unessani.
"Viola." Vastaan hänelle hiljaa, hymyillen.
"Mä mietin Esmeä. Ja jos se olis poika, nii mun mielestä Caden olis kaunis nimi." Clarissa toteaa maailman kaunein hymy kasvoillaan, ja puristaa kättäni.
"Mä rakastan suo ihan helvetisti." Vastaan tälle yhtäkkiä, onnenkyyneleen karatessa poskelleni.
Tuo vain hymyilee, ja tulee halaukseeni. En malta odottaa että tapaisin pienokaisemme.
BẠN ĐANG ĐỌC
Feeling You || Alex Mattson
Lãng mạn"Sä et oo näyttäny mulle mitää tunteita puolee vuotee! Mulla on ikävä suo tajuatko! Mut sä vaan vetäydyt omaan maailmaas, vaikka mä oon menettäny yhtä paljo ku säkii!" Huudan hänelle itkien, mutta tuo vain tuijottaa minuun tunteettomana. En pysty en...
