3. Saved

840 28 2
                                    

Tuntuu kuin pyörisin, että kaikki muut pyörisivät nyt koko huone pyörii. Taisin juoda liikaa. Aika paljonkin liikaa. Oloni oli mahtava tuntuu kun olisin vapaa. Perun sanani oksennus taitaa tulla. Etsin paikkaa jossa voin laatata rauhassa mutta liian myöhäistä en pysty pidättää se vaan tunkeutui ulos. Oloni on kamala ja mahtavaa huomenna on koulupäivä plus kaksi ylimääräistä kurssia eli viiden päivä valitsin kyllä väärän päivän juoda. Tunsin kädet pyyhkäisevän otsaani ja ottavan hiukseni mukanaan kun oksennan. Kaikki taitaa olla ulkona ja käännyn nähden tutut kasvot. Mahtavaa Alex.
"Hhhei Alex mitä vittua seuraat edelleen." Lärpätin juopuneena. Tunsin vatsassani kihelmöintiä ja viiltävän kivun jota en ikinä ole tuntenut. Se oli kamalaa.
"Nonii tuu mä vien sut kotiin." Alex sanoi lempeällä äänellä ja otti minut kainaloonsa. "Ei mä en voi mennä kotiin äiti voi tappaa." Sanoin jota en edes muista kun ehdin jo pyörtyä.
Heräsin uuteen päivään ja lämpimään sänkyyn. Aloin haukotella ja muistin kun ilmasta että koulu alkaa. "Alex? Alex? Alex!" Huudettuani hän hyppäsi kulman takaa. "No huomenta Kullanuppu. Mikä hätänä?" Ah
Hän oli ilman paitaa kosteat hiukset ja nuo vatsalihakset jotka oli tatuoidut. Tuijotin suu ammollani.
Ja hän ei edes näyttänyt yllättäneeltä vaan komealta. Tunsin oloni jännäksi. "Paljon kello?" Kysyin edelleen tuijotellen. "Äh 12.30" Panikoin ihan helvetisti eii myöhästyin. Mumisin olevani myöhässä. "Ei se mitää tuut mun mukaan." Alex sanoi.
Katsoin ällistyneenä. "Mitä minne oot menossa?" Alex katsoi minua lempeänä ja vastasi härskisti "Töihin."
Mitä kuulinko juuri oikein.
Me menemme töihin. Alex sujautti paidan päälleen ja sanoi "Me tavataan tää tyyppi laittomasti."
Alex käveli rappukäytävää pitkin ja seurasin häntä. "Mitä Alex ei mä en voi ruveta tekee laittomuuksii eikä sunkaa pitäis. Oikeesti pliis se ei kannata." Alex kääntyi nopeasti ympäri tarttui poskistani kiinni ja suuteli. En edes ajatellut mitään. Kun hän irtautui vedin hänet takaisin ja tein alotteen. Huh. Alex on aikamoinen suutelija. Huh. Hän liikutti kieltään suuni sisällä kuin karuselli. Irtauduimme ja Alex sanahti "Pliis Sheila mä tarviin sua pliis Kultaseni." En vain voinut kieltäytyä kun hän kutsui minua kultaseksikin. Nyökkäilin. Hän hymyili otti poskestäni kiinni veti lähemmäksi ja suuteli. "Kiitos Shei."
Hän kutsui minua Sheiksi. Wouh.
Alex antoi minulle vaihtovaatteita mustat revityt farkut, napapaidan ja nahkatakin. Hän kai halusi minun sopeutuvan rikollisuuksiin. En kyllä vieläkään voi uskoa. Meidän lukion paha poika on pahempi kuin paha jopa rikollinen. Kuinka jännittävää ja minä vielä seurustelen hänen kanssaan. En kyllä edes tiedä hänestä mitään. Nousimme mustaan maasturiin ja ajoimme tapaamis paikkaan. "Alex mihin sä mua tarvitset?" Katsoin häneen suloisella katseella ja hän vastasi "Sä hurmaat ne sun puolelles Kaunotar." Ah hän aina puhuu niin suloisesti.
Taisimme olla perillä. Alex nousi ensin ja ojensi kätensä minulle kuinka romanttista lukuun ottamatta että tapaamme rikollispomon.
Alex äkkiä suukotti poskeani. Punastuin ja hymyilin. Rikollispomo avasi suunsa. "Noh noh kukas muukaan kuin ihka oikea Alex Leondre Moretz. Mutta kukas tämä kaunotar jonka toit on?" Mies oli vähän vanhempi mutta aika komea.
"Victor saanko esitellä tyttöystäväni Sheila Stone." Mies hymyili ja suukotti kämmentäni niinkuin prinsessaa.
Mies ojensi laukun ja pyysi Alexilta rahoja niin joo tämä oli vaihtokauppa. Ja tajusin etten tiennyt mitään Alexista ennenkuin tuo Victor kertoi en edes tiennyt hänen toista-tai sukunimeään. Kun kauppa oli tehty Alex avasi maasturin oven minulle ja nousin kyytiin. Siinä samassa kuului kamala pamahdus. Säikähdin ja Alex huusi katsoen taaksepäin kuskilleen "Aja aja." rutisti minut syliinsä kun näki että olen peloissani ja yritti lohduttaa "Kaikki on hyvin. Mä en anna mitään tapahtua sulle. Kaikki tulee olemaan hyvin, Shei." Olin niin peloissani ja Alex näki sen hän katsoi huolestuneena. Mitäköhän Suuri Alex Oliver Moretz ajattelee juuri nyt?

Alexin nk.
Pamahdukset loppuivat ja olimme pois luotialueelta. Minun ei olisi ikinä ottanut Sheilaa mukaan en halua hänen sekaantuvan pahaan niinkuin minä. Hän on niin kiltti ja viaton ja juuri sitä rakastan hänessä. Näin hänet niin peloissaan sylissäni. Ja tiesin että tämä ei jää tähän he tulevat minun perääni, Sheilankin, meidän peräämme. Minä suojelen häntä. Pysymme yhdessä. Vaikka kuolen hänen puolestaan. Rakastan häntä.

Sori jäi täl kertaa vähä lyhyemmäks. Ja kirjotusvirheet.
puspus

Tyttö ja Poika || VALMISWhere stories live. Discover now