Liam

837 44 5
                                    

"Selvitä kaikki Carterin tekemät ostokset viimeisen viikon ajalta. Ja ilmoita mulle heti, jos sieltä löytyy jotain, mikä vois liittyä Theaan."

Mies lähtee pikaisesti huoneesta pois ja läimäyttää oven perässään kiinni.

Huokaisen itsekseni ja hieron silmiäni. En ole nukkunut ollenkaan Thean katoamisen jälkeen. Siitä on nyt yli 24 tuntia ja olemme Nicholaksen kanssa tehneet kaikkemme saadaksemme edes pienen vihjeen hänen olinpaikastaan. Jokainen kynnelle kykenevä työntekijä on laitettu selvittämään Thean olinpaikkaa ja Carterin toimintaa.

Nicholas antoi minulle yhden työhuoneen, jossa olen tehnyt voitavani löytääkseni Thean, mutta jokainen mahdollinen johtolanka on johtanut umpikujaan. Nicholaskin on tehnyt töitä Thean kaappaamisesta lähtien, mutta samoin tuloksin.

Olen myös ollut vastuussa työnjaosta muille työntekijöille ja viimeinen työntekijä sai juuri äsken ohjeistuksensa. Siitä huolimatta minusta tuntuu, että en ole tehnyt tarpeeksi tämän asian suhteen ja minun pitäisi pystyä parempaan. Ties mitä Thea on joutunut kestämään, kun me vain joudumme istumaan täällä kädettöminä.

Carter on taitava ja kokenut rikollinen ja osaa peittää erinomaisesti jälkensä. Emme ole vielä onnistuneet löytämään mitään tarpeellista hänestä. Emme tiedä, minne yksityislentokone suuntasi tai, mistä se tuli. Kaikki tiedot siihen liittyen ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Aivan kuin Carter ei olisi ikinä edes käynyt täällä.

Olemme myös toistaiseksi vetäneet vesiperän Carterin rahaliikenteen suhteen. Olen itse tutkinut asiaa ja laittanut useamman työntekijän selvittämään sitä, mutta Carter käyttää useita eri tilejä ja hänellä on monia ässiä hihassaan.

Ovelta kuuluva koputus keskeyttää pohdintani. Suoristun tuolilla ja laitan pöydällä olevat dokumentit ja muistiinpanot siistimpiin pinoihin.

Minusta on näiden tuntien aikana tullut järjestelmällisempi kuin koskaan aiemmin. Jos joku olisi sanonut minulle kuukausi sitten, että laitan paperini siisteihin pinoihin, olisin nauranut hänelle päin naamaa. Mutta ihmiset muuttuvan, ja joskus jopa parempaan suuntaan.

"Sisään!"

Nicholas avaa työhuoneen oven ja astuu sisään. Hän näyttää väsyneeltä. Hänellä on edelleen yllään samat vaatteet kuin eilen ja hänen hiuksensa ovat aivan sekaisin.

"Moi. Ooks sä edistynyt ollenkaan?"

Nicholas pudistaa päätään ja istuu työpöytää vastapäätä olevaan mustaan tuoliin.

"Minulta loppuu kohta ideat. Olen kokeillut jokaista keinoa, jolla voisi jäljittää Carterin, mutta en ole löytänyt yhtään mitään. Aivan kuin hän olisi vain hävinnyt."

Nyökkään allapäin. Osasin odottaa tuota, mutta olen silti pettynyt. En Nicholakseen, mutta itseeni ja ajattelemattomaan toimintaani. Miksi ihmeessä päästin Thean yksin huoneeseensa? On juuri minun tuuriani, että hullu psykopaatti kaappaa hänet ja vie mukanaan ties minne.

"No sit ei kai auta muu kuin jatkaa etsintöjä. On kuitenkin vasta kulunut yks päivä."

Nicholas on juuri vastaamassa jotain, kun joku ryntää sisään huoneeseen.

"Nicholas! Minä löysin jotain!"

Katson hämmentyneenä huoneeseen tullutta miestä. Hän näyttää tutulta, mutta en muista, missä olen nähnyt hänet. Mutta hän tuntee selvästikin Nicholaksen.

"Mitä? Mitä sinä löysit?"

Mies huomaa nyt myös minun läsnäoloni ja ojentaa kätensä.

"Scott. Olen yhtiön lääkäri. Thea on ollut potilaanani."

Anything for youWhere stories live. Discover now