Anything for you

27.

Suljen huoneistoni oven takanani ja jään seisomaan eteiseen. Kaikki huoneessa näyttää viimeisen päälle siistiltä ja kauniilta. Joku on selvästikin pitänyt huoneesta hyvää huolta, sillä missään ei näy edes pölyhiukkasta.

Otan ylisuuren nahkatakin pois päältäni ja lasken sen vaalealle nojatuolille. Huoneessa on T-paidallakin hieman liian kuuma.

Tämä on jo ainakin kolmas uusi huone, jossa olen saanut asustaa jouduttuani mukaan tähän kummalliseen, mutta samaan aikaan jollakin sairaalla tavalla taianomaiseen maailmaan. Olen saanut nähdä paikkoja, joita en olisi todennäköisesti ikinä nähnyt, olen tutustunut uusiin ja mielenkiintoisiin ihmisiin ja olen oppinut uutta itsestäni.

Mutta siinä sivussa on myös tullut kamalia ja traumatisoivia kokemuksia, joita en kyllä unohda ihan hetkessä. Välillä tuntuu, että kaikki huonot puolet, mitä Nicholaksen ja Liamin kanssa olemisesta seuraa, peittävät hyvät asiat alleen, mutta niinä hetkinä yritän muistaa kaikki ihanat hetket, joita olen saanut kokea.

Suolaisen meriveden tuoksu, silmän kantamattomiin jatkuvat vehreät metsät ja Pariisin kauniit kadut. Kun palaan niihin hetkiin, kaikki paha jää taka-alalle, vaikkakin ihan vain hetkeksi. Se hetki on kuitenkin sen arvoinen.

Pyörähdän nopeasti huoneiston ympäri. Eteisessä on peili ja kaunis valkoinen lipasto, jonka päällä on muutama lasinen koriste-esine ja pari kynttilää. Eteisen jälkeen saapuu makuuhuoneen ja olohuoneen yhdistelmään. Seinässä on pieni televisio, jota vastapäätä on iso, luultavasti kahdelle tarkoitettu sänky. Samassa tilassa on myös nojatuoli, jolla Liamin nahkatakki lepää.

Jatkan matkaa keittiöön, jossa on pieni valkoinen ruokapöytä ja neljä tuolia. Keittiön pöytä on asetettu suuren ikkunan eteen. Voin vain kuvitella, kuinka kauniilta täällä näyttää, kun auringonsäteet paistavat aamulla sisään.

Suuntaan keittiöstä vielä kylpyhuoneeseen, joka näyttää modernilta ja hieman liian tilavalta vain yhdelle henkilölle. Kylpyhuoneen naulakkoon on ripustettu valkoinen pyyhe ja samasta kankaasta valmistettu aamutakki.

Kun olen käynyt koko huoneiston läpi, istun sängyn reunalle. Pitäisiköhän minun nyt odottaa Liamia, vai voisinko lähteä kiertelemään paikkoja itsekseni?

Katsahdan vaatteitani. Olen yhä samoissa vaatteissa kuin lähtiessäni, joten en voi lähteä noin vain ulos. Ja näyttäisin lisäksi naurettavalta kaikkien kauniiden ranskalaisten naisien keskellä.

Liam lupasi, että menemme ostamaan minulle uusia vaatteita. Nyt hän saa toteuttaa lupauksensa.

Nousen sängyn reunalta ja suuntaan kohti Liamin huonetta. Nappaan vielä ennen oven sulkemista avainkorttini mukaan ja vedän oven perässäni kiinni.

Kävelen Liamin huoneen oven eteen ja olen juuri aikeissa koputtaa oveen, kun huomaan sen olevan raollaan. On juuri Liamin tapaista unohtaa ovi auki. Hän ei selvästikään piittaa asioista.

Työnnän oven varovasti auki ja astun Liamin huoneistoon. Huoneisto ei juurikaan eroa omastani, joitakin huonekaluja lukuun ottamatta.

"Liam? Ooks sä täällä?"

Liam ei vastaa mitään, mutta kuulen veden juoksevan kylpyhuoneessa, joten hän on varmaankin suihkussa. Tällä hetkellä suihku ei varmaan tekisi minullekaan pahaa.

Katseeni kiinnittyy Liamin sängyn vieressä olevaan oveen? Onko hänellä parveke huoneessaan? Kävelen oven luo ja saan sen auki hetken yrittämisen jälkeen. Kylmä viima puskee saman tien kasvoilleni ja ihoni menee kananlihalle, mutta päätän siitä huolimatta mennä parvekkeelle.

Tämä on yksi sellaisista maisemista, joita voisin tuijottaa ikuisuuden. Pariisin kauniit rakennukset, joiden katoilla on ohut lumikerros, talojen takana häämöttävä Eiffel-torni ja auringonlasku.