35.

532 28 3
                                    

"Thea, siirry tuon kannon viereen. Heti!"

En saa jalkojani liikkumaan. Seison Nicholaksen ja Liamin välissä ja tuijotan sokeasti eteenpäin. Kyyneleet valuvat pitkin poskiani ja yritän saada sanottua jotain, mutta suustani ei tule mitään ulos.

"Rose, etkö sinä näe, kuinka järkyttynyt Thea on tästä kaikesta? Anna se ase minulle, niin kenellekään ei satu mitään."

"Jep, mä oon samaa mieltä Nicholaksen kanssa. Tässä ei oo mitään järkee."

Äiti kävelee minua kohti ja tarttuu käteeni. Hän vetää minut kauemmaksi pojista ja laittaa minut istumaan kannon päälle.

"Okei Thea, kuuntele mua. Noi tyypit tuolla talolla..."

Äiti osoittaa kohti taloa ja jatkaa sitten.

"...ne ei ollut Carterin palkkaamia miehiä, jotka tuli tappaan meidät. Mä pyysin ne tänne."

Katson äitiä järkyttyneenä ja tuntuu kuin napsahtaisin ulos jostakin horroksesta. Nousen seisomaan ja kävelen muutaman askeleen loitommaksi.

"Siis mitä! Sä palkkasit jotkut tyypit meidän perään ja käskit niiden ampua meitä? Mitä vittua!"

"Hei älä kiroile nuori neiti!"

"Sä et oo oikeutettu sanoon mulle tolla tavalla! Miks sä käskisit jonkun ampua meitä? Mä melkein kuolin!"

"Okei tuo on jo liioittelua. Mä käskin heidän ampua selvästi kaikista ohi sillon siellä keittiössä. Sä et ollut lähelläkään loukkaantua."

"En mä tarkota sitä. Kun sä ja Nicholas lähditte, mä jäin Liamin kaa sinne talolle ja joku ampu mua kohti yläkerran ikkunan läpi."

"Mitä?"

"Jep. Sä et tainnut ohjeistaa sun alaisia kovinkaan hyvin."

"Tässä ei nyt oo mitään järkeä. Mä annoin jokaiselle selkeät ohjeet olla ampumasta lähellekään ketään. Kenenkään ei pitänyt loukkaantua tai olla edes vaarassa loukkaantua."

"No, niin nyt kuitenkin kävi. Ja sä et edelleenkään vastannut mun kysymykseen. Miks sä palkkasit jotkut tyypit meidän perään?"

"Mä palkkasin muutaman tutun pelottelemaan meidät ulos talolta, jotta mä saisin sut kaksin tänne metsään. Meidän oli tarkoitus lähteä kaksin pois täältä, mutta sitten noi kaks päätti vähän sotkea asioita ja me ajauduttiin erilleen."

Äiti osoittaa Nicholasta ja Liamia.

"Miks ihmeessä sä teit niin?"

"Koko tän ajan sä oot vaan kärsinyt, koska sulla ei oo ollut pysyvää kotia ja rakastavia vanhempia läsnä, mutta mä ajattelin, että jos me lähdetään täältä pois, mä voisin tarjota sulle vielä jotenkin normaalin elämän. Poissa rikollisesta toiminnasta."

Äiti mulkaisee Nicholasta ja Liamia.

"Sä olisit vaan voinut vaan sanoa sen. Kyllä Nicholas ja Liam olis ymmärtänyt. Miks sä järjestit tällaisen kohtauksen ja pelottelet meidät melkein hengiltä?"

"Ei ne olis Thea kulta ymmärtänyt. Ja mä kerroin tästä Nicholakselle."

"Mitä! Nicholas tiesi tästä?"

Käännyn katsomaan Nicholasta vihaisena.

"Sä tiesit tästä kaikesta, ja sulle ei tullut mieleen mainita mulle?"

"Thea, se ei ole niin yksinkertaista. Rose kertoi minulle tästä ennen kuin sinä tiesit edes hänen olemassaolostaan. Ennen kuin minä kunnolla tiesin, kuka hän on."

Anything for youWhere stories live. Discover now