Anything for you

6.

Mies, tai no Nicholas River, kuten olin saanut äsken tietää, jatkaa puhumista, mutta en saa sanoista selvää. Päässäni pyörii vain yksi ajatus. Minä en ikinä pääse kotiin.

Ajatuksen iskostuttua tajuntaani, en ole pystynyt ajattelemaan mitään muuta. Olen vankina tuhansien kilometrien päässä kotoani, täysin vieraassa maassa, rikollisten kidnappaamana. Ei tällaista tapahdu edes elokuvissa.

"Kuunteletko sinä ollenkaan?" Käännän katseeni Nicholakseen. Hän on ilmeisesti huomannut, etten ole keskittynyt hänen sanoihinsa. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Huokaan ja väläytän viattoman hymyn. Olen päässyt sen avulla pois monista tilanteista, ja se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi.

"Anteeksi. Olin ajatuksissani." Nicholas kohottaa toista kulmaansa, mutta ilmeisesti hän uskoo selitykseni, joka oikeastaan on täysin totta. En joutunut edes valehtelemaan. Vaihteeksi näinkin.

"Niin, kerroin juuri äsken toiminnastamme, mutta koska et ilmeisesti kuullut sanaakaan, aloitan alusta." Nojaudun eteenpäin ja asetan leukani kämmenen päälle lepäämään. Kyynärpääni on pöytää vasten. "Okei, eli siis. Istumme tällä hetkellä yhtiöni päämajassa, kuten sitä tykkään kutsua. Isäni aloitti toiminnan ollessaan minun ikäinen, tai oikeastaan jos tarkkoja ollaan vuotta nuorempana."

Minun on pakko keskeyttää Nicholas, vaikka hän näyttää juuri päässeen vauhtiin. "Niin, siis mitä tää teidän 'yhtiö' sit tekee? Mitä ikinä se onkaan, niin se ei taida kestää päivän valoa." Nicholas katsoo minua hieman ärtyneenä keskeytyksestä, mutta en huomioi häntä.

"Mitä vähemmän tiedät, sen parempi. Tai oikeastaan, eihän asia edes kuulu sinulle. Arvasit kuitenkin oikein. Toimintamme ei ole laillista. Mutta saat tyytyä tähän vastaukseen." Jos Nicholas tuntisi minut, hän tietäisi, että minulla ei ole tapana tyytyä liian vähään. Aion ottaa selvää Nicholaksen ja yhtiön puuhista, mutta tyydyn vain nyökkäämään. Ehkä hän luulee, että jätän asian sikseen.

"Miten mä liityn tähän kaikkeen? Tai niinkun, miks sä kerrot tästä mulle?" Vaihdan asentoa tuolissa ja odotan vastausta uteliaana. "Niin. Toimintaamme ei kuulu ihmishenkien riistäminen. Se, mitä todistit Torontossa oli äärimmäinen poikkeustapaus, ja usko minua, mies ansaitsi kohtalonsa."

Päättelen Nicholaksen puheista, että metsässä näkemäni mies tapettiin harhautusyrityksestäni huolimatta. Perkele. Jos olisin vain pysynyt hiljaa, enkä heittänyt sitä hemmetin kiveä, voisin olla tällä hetkellä vielä Torontossa, päällimmäisenä huolenaiheenani suudelma Miken kanssa. En kuitenkaan silti kadu täysin kiven heittämistä. Jos olisin jättänyt sen tekemättä, mies olisi tapettu silloin, ja olisin joutunut elämään loppuelämäni tietäen, että olisin voinut ehkä estää miehen kuoleman.

Nicholas jatkaa kertomista. "Emme siis aio tappaa sinua, jos ajattelit niin. Pidimme sinua tyrmässä, koska meidän täytyi miettiä, mitä teemme kanssasi. Ja nyt kun olemme päässeet yksimieliseen ratkaisuun, voin kertoa sinulle." Keitä Nicholas tarkoitti 'meillä'. Varmaankin kollegoitaan tai työtovereitaan. Millä nimellä nyt haluaakin kutsua rikollisia.

Nicholas pitää lyhyen tauon. Sitten hän jatkaa. "Sihteerini joutui lopettamaan äkillisesti työnsä. Naisena oletan, että järjestelmällisyys on sinulla hallussa. Ainakin jollain tasolla. Ja sihteerin työ ei muutenkaan ole kovin vaativaa, joten huomisesta lähtien toimit sihteerinäni. Työnkuvassa kuuluu aikataulujeni järjestäminen, eli sovit tapaamiset ja kirjoitat ne kalenteriin. Otat myös vastaan minulle suunnatut puhelut ja lähetykset, jotka sitten ohjaat minulle. Eli ei mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa, vai mitä?"

Olen ihan ällikällä löyty. Haluako Nicholas siis tehdä minusta oman sihteerinsä? Hänellä taitaa olla vakava henkilöstöpula ja päävamma. Miten muka 16-vuotias teinityttö voi yhden päivän varoitusajalla ruveta sihteeriksi? Se on kuitenkin ihan oikea työ, johon täytyy opiskella ja käydä koulutus. Kieltämättä Nicholaksen äsken kuvaamat työtehtävät kuulostivat aika yksinkertaisilta, mutta en millään voi toimia hänen sihteerinään. Ja kuinka hän kehtaa tuolla tavalla yleistää! Eivät kaikki naiset ole järjestelmällisyyden perikuvia, en minä ainakaan. Hyvä kun saan pidettyä vaatteet vaatekaapissani. En ole ikinä viitsinyt viikata niitä ja laittaa samoja vaatekappaleita omalle hyllylleen.