After 2 (Larry-Stylinson) suomeksi

Luku 12:

~~

Pitäen kännykkääni olkapääni ja poskeni välissä, vedän paperin seinällä olevasta paperiautomaatista ja asetan sen hanan alle. Vesi ei ala virrata ennen kuin heiluttelen paperia edestakaisin, vihaan automaattisia hanoja niin paljon. Rajaukseni ovat levinneet vähän silmieni alle mutta näytän paljon paremmalta kuin ajattelin ottaen huomioon sen miten hikinen olen. Kolmannen tuuttauksen jälkeen luovutan ja asetan kännykkäni pesualtaan reunalle. Miksi helvetissä hän ei vastaa? Hän soittelee minulle koko.. Kännykkäni alkaa väristä ja se melkein putoaa veteen mikä saa minut nauramaan. Minulla ei ole aavistustakaan miksi, mutta se on minusta huvittavaa. Harryn nimi ilmestyy näytölle ja pyyhkäisen näyttöä märällä sormellani.

"Harold?" sanon puhelimeen. Harold? Voi luoja, join ihan liikaa.

"Louis?" hän hengähtää. Hän kuulostaa hauskalta.

"Onko kaikki hyvin? soititko sä mulle?" hän kyselee. Luoja, hänen äänensä on niin taivaallinen.

"En mä tiedä, lukeeko sun puhelutiedoissa että mä soitin? Koska jos lukee niin sitten on varmaan suuri mahdollisuus että se olin mä", nauran.

"Ootko sä juonut?" Hänen äänensävynsä muuttuu.

"Ehkä", vinkaisen ja heitän paperipyyheen roskikseen. Kaksi kännistä miestä astuvat vessaan ja toinen heistä kompuroi omiin jalkoihinsa mikä saa minut ja hänen kaverinsa nauramaan. He huojuvat lähimpään vessakoppiin ja siirrän taas huomioni puheluun.

"Missä sä olet?" hän kysyy ankarasti.

"Rauhoitu nyt", sanon puhelimeen. Hän aina käskee minun "rauhoittua", nyt on minun vuoroni.

"Louis.." hän huokaisee. Kuulen että hän on vihainen mutta ajatukseni ovat liian sekavia välittääkseni siitä.

"Miten paljon sä olet juonut?" hän kysyy.

"En mä tiedä.. Tyyliin viisi. Tai kuusi. Ehkä", vastaan ja nojaan seinää vasten. Kylmät kaakelit tuntuvat mahtavalta kuumaa ihoani vasten ohuen pukuni läpi.

"Viisi tai kuusi mitä?"

"Sex on the beachia.. Me ei olla koskaan harrastettu seksiä rannalla. Se voisi olla hauskaa", sanon virnistäen. Toivon että voisin nähdä hänen typerän naamansa tällä hetkellä. Ei typerän.. kauniin, mutta typerä kuulostaa paremmalta tällä hetkellä.

"Voi luoja, sä olet ihan sekaisin", Harry sanoo. Jotenkin tiedän että hän kuljettaa sormiaan hiuksissaan tällä hetkellä.

"Missä sä olet?" hän kysyy uudelleen.

"Jossain missä sä et ole", vastaan epäkypsästi.

"Selvästi. Kerro nyt. Ootko sä jossain yökerhossa?" hän kysyy.

"Ooohh.. Joku on jörö-Jukka", nauran. Tiedän että hän pystyy kuulemaan musiikin taustalla.

"Mä voin helposti saada selville missä sä oot", hän uhkaa.

"Miksi sä et soittanut mulle tänään?" Sanat tulevat ulos ennen kuin ehdin estää.

"Mitä?" Hän on selvästi yllättynyt kysymyksestäni.

"Sä et yrittänyt soittaa mulle tänään." Kuulostan säälittävältä.

"Mä en uskonut että sä haluaisit."

"En mä haluakaan mutta silti."

"No mä soitan sulle huomenna", hän sanoo rauhallisesti.

"Älä lopeta puhelua vielä."