After 2 (Larry-Stylinson) suomeksi

Luku 53:

~~

"Voinko mä käyttää sun kännykkää ja yrittää soittaa Harrylle?" kysyn Zayniltä. Hän irrottaa yhden käden ratista kaivaakseen kännykkänsä taskustaan. Olemme vain suunnilleen kymmenen minuutin päässä asunnosta ja alan panikoida siitä miten Harry reagoi nähdessään että tulen kotiin Zaynin kyydillä. Yritän pakottaa pääni selkenemään alkoholista mutta se ei toimi sillä tavalla. Olen paljon vähemmän humalassa kuin tunti sitten mutta en silti ole täysin selvinpäin.

"Tossa.. Voi paska, sen akku on loppu", Zayn sanoo painaen käynnistysnäppäintä jolloin näkyviin tulee merkki joka ilmoittaa tyhjästä akusta.

"Ei se haittaa", kohautan olkiani. Ei varmaan muutenkaan ollut paras ajatus soittaa Harrylle Zaynin puhelimesta.

Ei yhtä huono ajatus kuin suudella jotain tyttöä Harryn edessä, mutta ei silti hyväkään ajatus.

"Entä jos hän ei ole siellä?" kysyn.

"Sulla on avain eikö niin?"

"Ei... Mä en ajatellut että mä tarvitsisin."

"Ai... No jos hän ei ole siellä niin mä voin viedä sut johonkin muualle... tai sitten sä voisit nukkua mun luona. Vain tämän yön... jos sä haluat", hän tarjoutuu. Harry kirjaimellisesti murhaisi minut jos hän löytäisi minut Zaynin asunnosta.

Kun me saavumme asunnon pihaan, Zayn pysäköi auton ja etsin parkkipaikalta Harryn autoa. Se on pysäköity tavalliselle paikalleen, luojan kiitos. Minulla ei ole aavistustakaan mitä olisin tehnyt jos se ei olisi ollut siinä.

Zayn nousee pois autosta kanssani ja haluaa välttämättä saattaa minut ovelle. Niin paljon kuin ajattelenkin että se ei voi päättyä hyvin, en ole varma pääsisinkö itse edes portaita ylös tässä kunnossa.

Hemmetin Harry kun hän jätti minut niihin bileisiin.

Hemmetin minä kun olen tällainen impulsiivinen idiootti.

Hemmetin Zayn kun hän on niin suloinen ja peloton silloin kun hänen ei pitäisi olla.

Hemmetin Washington kun täällä on niin kylmä.

Kun me pääsemme hissille, päässäni alkaa jyskyttää samaan tahtiin sydämeni kanssa. Minun täytyy käydä läpi mitä aion sanoa Harrylle, hän tulee olemaan niin vihainen minulle ja minun täytyy keksiä hyvä tapa pyytää anteeksi käyttämättä seksiä. En ole tottunut siihen että minun täytyy pyytää jotain anteeksi koska hän on aina se joka mokaa. Tämä ei tunnu yhtään hyvältä, tämä tuntuu kamalalta.

Me kävelemme käytävää pitkin ja minusta tuntuu siltä kuin valmistautuisimme kävelemään lankulle. En vain tiedä olenko se minä vai Zayn joka tulee uppoamaan veteen.

"Tässä se on." Nielaisen ja koputan oveen. Zayn seisoo suunnilleen metrin minun takanani kun me odotamme oven aukeavan. Tämä oli hirveä ajatus, minun olisi vain pitänyt jäädä niihin bileisiin.

 Koputan uudelleen, tällä kerralla kovempaa. Entä jos hän ei tule avaamaan? Entä jos hän otti minun autoni ja hän ei edes ole täällä? En ajatellut sitä.

"Jos hän ei tule avaamaan niin voinko mä tulla sun luokse?" yritän pidätellä kyyneleitäni.

En halua mennä Zaynin luokse ja suututtaa Harrya vielä enemmän, mutta jos hän ei avaa niin minulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Entä jos hän ei anna minulle anteeksi? Minä en voi olla ilman häntä. Minä olen käynyt läpi tunteiden helvetin hänen vuokseen joten hänen on pakko antaa minulle anteeksi.

Zaynin käsi koskettaa selkääni ja hän hieroo ylös ja alas rauhoittaakseen minua. Minä en voi itkeä, minun täytyy olla rauhallinen sitten kun hän avaa... jos hän avaa.