Luku 13:

2.8K 184 84
                                    


~~


"Luoja, mä oon tulossa!" huudan kävellessäni kohti ovea. Vilkaisen pöydällä olevaa kelloa, se on melkein neljä aamulla. Kuka helvetti siellä on? Jopa humalaisessa mielentilassani ajatukseni alkavat laukata. Entä jos se on Harry? Siitä on melkein kolme tuntia kun soitin hänelle mutta miten hän löytäisi minut? Kun avaan  oven, näen Trevorin seisovan sen takana. Pettymys kirpaisee rinnassani ja pyyhkäisen silmiäni. Tunnen olevani yhtä humalassa nyt kun olin mennessäni nukkumaan.

"Anteeksi kun mä herätin mutta onko sulla mun puhelinta?" hän kysyy. Mitä?

"Häh?" sanon ja peruutan huoneeseen että hän voi astua sisään.

"Mä luulen että meidän puhelimet vaihtuivat, mulla on sun kännykkä ja mä luulen että sä otit vahingossa mun oman", hän selittää ja näyttää kännykkääni hänen kämmenellään.

"Mä aioin odottaa aamuun asti että mä tulen mutta sun omasi ei vain lakannut soimasta", hän kertoo.

"Ai", on kaikki mitä sanon. Kävelen lipastolleni ja toden totta, Trevorin kännykkä on lompakkoni päällä.

"Sori, mä varmaan otin sen vahingossa autossa", pyydän anteeksi ja ojennan kännykän hänelle.

"Ei se haittaa. Mä oon tosi pahoillani kun mä herätin sut. Sä olet ainoa mun tuntema henkilö joka näyttää yhtä kauniilta juuri heränneenä kuin.." Jyskytys ovelta keskeyttää hänet.

"Mitä helvettiä tämä on? Bileet Louisin huoneessa?" huudan ja marssin ovelle. Se on varmaan joku hotellin työntekijä joka valittaa melusta joka syntyi kun Trevor hakkasi oveeni näin myöhään.. Mutta toisaalta hän ei varmaan oikeasti koputtanut niin äänekkäästi kuin ajattelen. Kuka ikinä ovella onkaan, hän alkaa hakata ovea nyrkillä. Hän ei selvästi ole iloinen.

"Louis! Avaa tämä hemmetin ovi!" Harryn ääni jylisee oven läpi ja pysähdyn paikalleni. Trevorin kasvot kalpenevat kevyesti ja minusta oikeasti tuntuu pahalta hänen puolestaan. Se että Harry löytää hänet huoneestani ei tiedä hyvää, oli syy sitten mikä tahansa.

"Mene vessaan piiloon", sanon Trevorille ja hänen silmänsä laajenevat.

"Mitä? Mä en voi mennä piiloon vessaan", hän sanoo ja tajuan miten naurettava se ajatus on.

"Avaa tämä vitun ovi!" Harry huutaa uudelleen ja kuulen hänen jalkansa osuvan oveen toistuvasti. Vilkaisen Trevoria uudelleen ennen kuin menen avaamaan oven, yrittäen painaa mieleeni hänen komeat kasvonsa ennen kuin Harry turmelee ne.

"Mä oon tulossa!" huudan takaisin hänelle ja avaan oven puoliväliin paljastaen raivosta kiehuvan Harryn, pukeutuneena kokonaan mustiin. Paksujen saapikkaidensa sijasta Harryllä on jalassaan tavalliset mustat Converset. En ole koskaan nähnyt häntä muissa kengissä kuin bootseissa, pidän näistä uusista kengistä. Ajatukseni uhkaavat karata väärille raiteille. Harry avaa oven ja lähtee heti Trevoria kohti mutta tartun kiinni hänen paidastaan estääkseni hänet.

"Sä luulet että sä voit juottaa hänet känniin ja tulla sitten hänen vitun hotellihuoneeseensa!" Harry huutaa Trevorille ja yrittää kävellä eteenpäin. Tiedän ettei hän yritä niin kovasti kuin voisi, koska muuten olisin varmasti lattialla enkä pitelisi häntä ohuesta paidastaan.

"Mä en aikonut.. Mä en.." Trevor aloittaa.

"Harry lopeta! Sä et voi kulkea ympäriinsä hakkaamassa ihmisiä!" huudan ja vetäisen hänen paitaansa.

"Kyllä.. Kylläpäs voin!" hän sanoo äänekkäästi.

"Trevor, mee takaisin sun omaan huoneeseen että mä voin puhua vähän järkeä Harryn päähän. Mä oon pahoillani hänen hullusta sekokäytöksestään", sanon ja Trevor melkein nauraa sanoilleni mutta yksi katse Harrylta hiljentää hänet.

After 2 (Larry-Stylinson) suomeksiDonde viven las historias. Descúbrelo ahora