Thought this was true

Luku 15

Pyry ja Eeli päättivät lähteä pyöräilemään. Aamupalan syötyään he olivat kiinnittäneet kunnolla huomiota säähän. Se sopisi hyvin pyöräretkeen.

Toisin kuin pari kertaa aiemmin he eivät menneetkään rantaa kohti ja pyöräilleet sitä pitkin. He lähtivät vastakkaiseen suuntaan. Eelin valitsema reitti kulki parin omakotitaloalueen läpi ja vähän hiljaisempienkin alueiden läpi. Pyry ei tiennyt minne he olivat suuntaamassa.

Parinkymmenen minuutin pyöräilymatkan jälkeen he olivat perillä. Tien toisella puolella metsän välissä kulki pururata. Sillä puolella tietä, jolla Pyry ja Eeli olivat, oli harvakseltaan puita. Pienellä aukealla oli enemmän heinää ja kiviä. Edessä oli mäki, jonka päällä kasvoi enemmän puita.

"Jätetään pyörät tähän", Eeli sanoi ja jätti pyöränsä kasvavan heinikon viereen lukkoon. Pyry teki samalla tavalla. Sitten he lähtivät kävelemään ylöspäin kohti mäen huippua. Heidän täytyi varoa askeliaan, sillä sora ja vähän isommat kivet lähtivät helposti luistamaan kengän alla.

"Vau", Pyry huokasi heidän päästessä ylös asti. Hän pyörähti pari kertaa ympäri nähdäkseen ympärillään aukeavan maailman kokonaan.

Mäeltä näki keskustaan ja rannoille asti. Toiselta puolelta mäkeä näki isolle sillalle asti, jota pitkin pääsi läheiselle saarelle. Yhdestä suunnasta näkyi jopa meri. Mäeltä pystyi näkemään selvästi puiden yli keskustan vesitornin, kirkontornin ja tehtaiden savupiiput.

"Vau", Pyry sanoi toistamiseen. Hän ei ollut saada näkymistä tarpeeksi. Eeli tuijotti hiljaa kimaltelevalle merelle. Aurinko pilkisti aina välillä pilvien raosta. Pyry halasi Eeliä takaa päin. Hän ei ollut koskaan kuvitellut oikeasti tekevänsä niin. Se tuntui hyvältä.

"Niin siisti paikka. Mä en ymmärrä, miksi mä en ole käynyt täällä aiemmin", Pyry huokasi. Paikka oli oikeasti upea. Sieltä näki joka suuntaan mahdottoman pitkälle. He kääntyivät hitaasti ympäri nähdäkseen toiseen suuntaan.
"Täältä näkee jopa tuulimyllyt", Pyry huomautti iloisena. Eeli vain hymyili toisen innolle.

Pyry kaivoi puhelimensa taskustaan. Hän otti heistä kuvia. Hän halusi ikuistaa sen hetken. Ihanan hetken, ihanan Eelin kanssa, Pyry ajatteli.

Eeli kallisti päätään hieman vasemmalle.
"Kiitti", Pyry sanoi toinen käsi edelleen Eelin ympärillä ja toisessa kädessä hän piti puhelintaan.
"Eipä mitään", Eeli sanoi, kun Pyry oli saanut otettua tarpeeksi kuvia.