2 | porukan hajoamisen pelkoa

1.9K 120 151
                                    

🌪️
Unna oli feministi ja hyvän asian puolella ja varmaan vastusti kiusaamista ja kaikkea, mutta miksi hän sitten edelleen hengasi meidän kanssamme? Miksei hän vain mennyt hengaamaan vaikka sen Utun kanssa? He varmaan nykyään olivat jotkin ylimmät ystävykset, kun Unna kerran puolusti häntä.

Adam kyllä sanoi törmänneensä Utuun. Utu oli kuulemma sanonut, ettei Unnalla ollut mitään syytä puolustaa häntä. Oli miten oli, Unna oli silti tehnyt sen. Ja miksi Unna oli tehnyt sen, jos ei sen takia, että oli ystävystynyt Utun kanssa?

Sen toki voisi selvittää seuraavalla kerralla, kun Utuun törmäisi, ja häntä voisi vaikka vähän uhkailla, jos hän ei suostuisi myöntämään mitään. Paha vain, että Unna olisi kuitenkin paikalla ja meidän kanssamme koko ajan, ja mahdollisesti Xanderkin menisi seisomaan Unnan puolelle. Vaikka toivoinkin, että hän olisi oppinut kerrasta, että sellainen käytös heittää hänet ulos porukasta ja sen takia se olikin hänen elämänsä suurin virhe ja täysin tarpeetonta tehdä uudestaan.

En kestäisi uudelleen sitä, mitä porukan maineelle kävi, kun Xander alkoi seurustelemaan sen yhden kanssa, jonka nimeä minä en enää edes muistanut. Jos se kaikki tapahtuisi uudestaan Unnan seikkailujen takia, olisin kusessa. Kaikki kuulisivat! Kaikki tietäisivät!

Ja siinä vaiheessa jotkut saattaisivat luulla, että minä olisin ystävystynyt jonkun sellaisen homon kanssa kuin Utu Jäkälä. Minun maineeni menisi. Se menisi nopeasti. Ja samalla menisi kaikkien muidenkin maine. Adam olisi varmasti siinä tilanteessa valmis hakkaamaan jokaikisen, mutta muiden maine vain menisi.

"Levi, vastaus kohtaan kolmetoista?" opettajani ääni kysyi.

Havahduin.

"Öö, kakskytäseittemän", sanoin ilman mitään hajua oikeasta vastauksesta.

"Me ollaan biologiantunnilla, Levi", opettaja huomautti kyllästyneesti huokaisten.

Luokan toiselta puolelta Adette Malmi naurahti ja minun kasvoilleni nousi virne. Vilkaisin häneen ja hän hymyili minulle. Opettaja huokaisi luovuttaen ja päätyi kysymään vastausta joltain toiselta.

Adette oli kaunis ja hauska ja kaikkea. En kuitenkaan ollut ihastunut häneen! Tai no vähän. Vähän ihastunut. Vieressäni istuva Joakim vilkaisi minuun vinkkaavasti, ja katsoessani sivulle Unnalla oli samankaltainen ilme kasvoillaan.

En halunnut keskustella ainakaan tästä asiasta ainakaan nyt ainakaan Unnan kanssa. Minulla oli hänelle jotain ihan muuta puhuttavaa. Ei Utun puolustamista enää. Vaikka minulla oli valtuudet heittää ihmisiä ulos porukasta, varmasti kuka tahansa muu kuuntelisikin, paitsi Unna. Hän ei koskaan alistuisi minulle, vaikka minä kuinka yrittäisin. Voi paska.

Ja se minua pelottikin, että Unnan voiman takia kohta kaikki luulisivat meidän kaikkien olleen ystävystyneet Utun kanssa. Minä en halunnut sitä, minä en todellakaan halunnut sitä. Se veisi kaiken sen, minkä olin pitkän ajan kuluessa saavuttanut, maineeni koulun tunnetuimpana tyyppinä. Ei kukaan halunnut pudota siltä sijalta alas ja vielä sen takia, että muut ilman syytä luulivat minun olevan ystävystynyt hyvä ihme Utu Jäkälän kanssa.

Utu Jäkälä oli se viimeinen ihminen, jonka kanssa ystävyyttä pidettäisiin hyvänä. Ensinnäkin hän käyttäytyi kuin homo, toisekseen hän pukeutui kuin homo, ja kolmanneksi, hän oli homo. Kukaan ei halunnut olla hänen kanssaan.

Kun koulu vihdoin viimein loppui, lähdin Joakimin kanssa luokasta, mutta Unna jäi taakse. Toivoin silti hänen hakeutuvan meidän luoksemme, sillä meidän kaikkien oli tarkoitus tavata K-kaupalla ihan hetken päästä.

Kun tulimme sinne Joakimin kanssa, Xander seisoi siellä jo.

"Lintsasiks aamupäivän vai miksei sua näkyny ruokavälkällä?" kysyin ensimmäisenä ehtiessämme punapään luo.

utuजहाँ कहानियाँ रहती हैं। अभी खोजें