🌪️
"Hah, mul ei ees oo mitää hajua, kuka se on", Adam naurahti.
Xander ja Meo roikkuivat hänen puhelimensa ympärillä katsomassa jotakin. Minä näpräsin hupparini narua, eikä minua pätkääkään kiinnostanut, mistä he puhuivat.
"Ooksä varma? Jos se on joku sun pano jonku vuoden takaa ja oot vaa unohtanu sen", Xander ehdotti.
"Kai mä nyt ne kaikki muistasin! Paitsi en kyl ihan kaikkia. Joku muija tuli eilenki kaupassa kysyy multa, et millon me nähään seuraavan kerran, eikä mulla ollu mitään hajua kuka se ees oli."
Teki vähän mieli naurahtaa Adamille, mutta se olisi ehkä ollut vähän tyhmää sen jälkeen, kun en edes ollut liittynyt keskusteluun. Hän oli ihan toivoton.
"Sul on vaan vähän huono muisti. Tai oot ollu kännissä", Meo sanoi.
"Mä juon vaa vettä", Adam vannoi.
Halusin taas naurahtaa.
"Mut mitä sä nyt teet ton kans? Ihan hyvännäkönen", Xander sanoi.
Minulla ei ollut oikeastaan mielen päällä yhtään mitään, pää oli vähän tyhjä ja ajatukset pyörivät eivät oikeastaan missään.
"Kestä puhutaan?" minä kysyin.
"Tosta yhestä muijasta, joka tuli mun dm. Iha nätti", Adam vastasi ja käänsi puhelimensa näyttääkseen kuvan jokun tytön instagram-profiilista.
"Mites se Enni?" kysyin.
"Totta, pitää miettii haluunks dumppaa sen ton takia."
Unna pyöräytti silmiään. Hän vei sen jälkeen katseensa kohti kirjahyllyjä vierellämme ja ainakin esitti lukevansa kirjojen nimiä.
"Millonkohan mä oon viimeks lainannu kirjoja?"
"Viikko sitte", Adam vastasi.
Unna pyöräytti taas silmiään ja saattoi nyt ihan vakavasti silmäillä kirjojen nimiä.
Hengasimme kirjastossa aina silloin, kun olimme tarpeeksi hiljaisella tuulella. Pari kertaa meidät oli heitetty ulos sieltä oltuamme liian äänekkäitä, ja nykyisin emme edes tulleet tänne liian väsyneessä mielentilassa sekoilemaan. Sekin oli Unnan ansiota, että saimme edelleen edes tulla sinne. Oikeastaan hän oli vaatimalla vaatinut meidän pysyvän hiljaa, sillä hän luki kirjoja, ja halusi saada vielä käydä täällä ihan oikeasti lainaamassa niitä.
"Millon me pidetään porukkailta taas?" Unna kysyi sitten.
"Pitääks meiän vielä pitää enne koulujen loppumista?" Adam kyseenalaisti.
"No jos ette haluu hengata tällä porukalla ni ei sitte."
Minua ei olisi haitannut yhtään. Elämässä oli vähän liikaa ei yhtään mitään ainakaan uutta tai kiinnostavaa tällä hetkellä.
"Eiku toi on ihan hyvä idea. Onks kellään kämppää tyhjänä ens viikolla esim?" ehdotin.
"Levi onks teillä? Teil ainaki on isoin talo."
Adam katsoi pyytävästi minuun.
"En tiiä, faija lähti työmatkalle mut mutsi saattaa olla himassa."
Koko porukka ei voisi tulla meille, kun joku oli kotona. Äiti tuskin kovin paljon arvostaisi sitä, että pysyisimme hereillä keskiyön yli ja sitten kaikki mahdollisimman hiljaisesti, eli todella äänekkäästi, lähtisivät pois. Emmekä me edes voisi juoda.
"No voi vittu."
"Adam, teillä on toisiks isoin talo. Pääseeks sinne?" Unna kysyi.
"Porukat saatto olla menos johki perjantaina, mut en oo ihan varma", Adam vastasi.
YOU ARE READING
utu
Romantikk"ᴍᴀ̈ ᴠɪʜᴀsɪɴ sᴜᴀ." "ᴊᴏᴏ, ᴍᴜᴛ ᴍɪʟʟᴀɴᴇɴ sᴀ̈ᴀ̈ ᴜʟᴋᴏɴᴀ ᴏʟɪ?" "ᴜsᴠᴀᴀ?" "ᴜᴛᴜᴀ." Utu oli homo, hiljainen ja käytti hameita. Levi oli tunnettu toksisen maskuliinisuuden ruumiillistuma ja ihan hemmetin peloissaan. Tuli pari muuttujaa, kuten huolehtivaisen f...
