Joel
En osannut selittää miten paljon rakastin fanejamme. Heidän ansiosta pystyin unohtamaan kaiken paskan edes tunniksi. Musiikki oli aina ollut kaikesta paras pako.
Nyt kuitenkin Jessica oli viemässä sitä minulta pois. Hänen helvetti vie piti tulla väkisin mukaan näille keikoille. Eikä ollut mitään syytä miksi hän ei olisi voinut tulla. Minä en uskaltanut laittaa vastaankaan, joten tässä sitä oltiin.
Olimme tekemässä lähtöä bäkkäriltä. Aleksi ja Joonas olivat painineet hetki sitten lattialla ja tyhjentäneet vesipullon sisällön toistensa päälle. Olli ja Aleksi taas olivat lähteneet jo jokin aika sitten hotellia kohti.
"Miten tehää nukkumisjärjestelyt?" Niko kysyi, kun lähdimme taksilla hotellia kohti. Muuten fanit tulisivat pyytämään yhteiskuvia ja nimmareita. Nyt ei vain jaksanut, aamulla piti olla aikaisin lähdössä seuraavaan keikkapaikkaan.
"Mä ja Joel ollaan ainaki samassa huoneessa", Jessica vastasi heti ja piti kädestäni kiinni. Itse en halunnut osallistua keskusteluun millään tavalla, en jaksanut alkaa riitelemään yhtään mistään.
"Eiks susta olis kivempi olla omassa rauhassa yö? Mulla olis kans Joelille asiaa mistä pitäis vielä jutella", Niko selitti ja katsoi minua ja tyttöystävääni vuorotellen. Pidin katseeni ikkunassa enkä sanonut mitään.
"Puhukaa siitä aamulla", nainen tuhahti. Hän selkeästi vittuuntui ja halusi väkisin olla kanssani. Oikeasti, olisipa hän suostunut Nikon ehdotukseen. "Ei kerkee kato. Aikanen lähtö", brune totesi, hän ei aikonut luovuttaa.
Siinähän sitten oli kaksi itsepäistä ihmistä. Tämähän meni helvetin hienosti. "Sano sinäki nyt jotaki!" Jessica huokaisi painaen kynsiään ranteeseeni hetken aikaa. "Jos Nikolla on jotaki työjuttuja nii sun ei tarvi niitä kuulla", mutisin.
"Vai nii", hän tuhahti loukkaantuneena. En uskaltanut kääntää katsettani pois ikkunasta. Tyttöystäväni painoi edelleen kynsiään ranteeseeni, helvetti tuo sattui jo. Mutta nautin siitä kivusta. Pelkäsin vain muiden huomaavan.
Onnekseni olimme kuitenkin perillä hetken päästä. Jessica jäi kyselemään itselleen huonettaan, minä, Niko, Tommi ja Joonas lähdimme huoneisiimme. Halusin vain nopeasti nukkumaan, vaikkei siitä mitään tullutkaan.
Niko
Joel hyppäsi suoraan parisänkyyn vatsalteen ja jäi makaamaan siihen. "Nii mitä asiaa sulla oli?" hän kysyi haukotellen. Ei ihme että väsytti, kello oli puoli kaksitoista. Aamulla pitäisi olla menossa joskus seitsemän aikaan.
"Miten sulla ja Jessicalla menee?" kysyin suoraan ja tarkkailin miehen jokaista liikettä. Halusin oikeasti tietää, auttaa ja mahdollisesti tehdä tälle lopun. Kaikki ei ollut hyvin, se ei enää mennyt läpi.
"Vähä erimielisyyksii ollu mut mikäs tässä, muuten oikee hyvin", blondi vastasi ja piti kasvonsa peitossa kiinni. "Ai niiku äskön?" tarkensin ja otin jo vaatteita pois, helvetti täällä oli kuuma. Joel samassa huoneessa siis.
"Nii. Vähän vaa huomionkipee", hän selitti haukotellen siihen päälle. "Mut aletaa nukkuu", Joel jatkoi ja ryömi peiton alle shortsit ja huppari päällään. "Eikö sulla tuu kuuma?" kyseenalaistin ja menin miehen viereen.
"Ei", hän vastasi ja vältteli katsekontaktia. Jokin tässäkin nyt taas oli vialla. Mutta en aikonut tälle päivälle kysellä enempää. Olin varma, että saisin sen vielä selville, jos vain jaksoin odottaa tarpeeksi kauan.
"Hyvää yötä", toivotin sulkien silmäni. "Hyvää yötä", Joel mutisi. Halusin nukkua hänen kanssaan lusikassa, mutta se ei varmasti olisi ollut millään tapaa hyvä idea. Joten nautin vain hänen läsnäolosta.
Ainakaan hän ei vaikuttanut mitenkään ahdistuneelta, jos vertasi automatkaan, kun Jessica oli paikalla. Jokin siinä naisessa oli. Tai heidän suhteessa. Ja sen aioin selvittää, meni siinä kuinka kauan tahansa.
***
Edistystä Niko 🤫
VOCÊ ESTÁ LENDO
You can throw me to the flames // Joel x Niko ✅️
Fanfic(Valmis) Yö toisensa jälkeen kului kattoa katsellessa. Ei se muuttunut siitä miksikään, vaikka kuinka tuijotti. Välillä piti siirtyä ihastelemaan seiniä. Nukkumisesta ei ollut puhettakaan, minuutit tuntuivat ikuisuudelta ja hyvää asentoa ei löytynyt...
