Tw
Niko
Sopivasti Jessica oli bäkkärillä, hän oli varmasti seurannut keikkaa sieltä. "Mulla on sulle asiaa", ilmoitin katsoen häntä sieluun. Nainen rypisti otsaansa, mutta suostui ja lähti perässäni ulos.
"Mä en ees tiiä mistä alottaa, mut mitä helvettiä toi äskönen oli?" huokaisin tuijottaen ensin maata, ennen kuin loin uuden katsekontakin Jessican kanssa. Yritin pysyä mahdollisimman rauhallisena, jotta tämä pysyi asiallisena.
"Miten nii? Vai meinaako mennä tunteisiin ku kerron mielipiteeni joka vaan sattuu olemaan totuus?" hän naurahti ylimielisesti ja tarkkaili reaktiotani. En antanut hänelle sitä iloa, että alkaisin riitelemään.
"Sun mielestä on fine toivoo et muut kuolee?" esitin uuden kysymyksen. Huomasin kyllä mitä peliä pelasimme. Kumpikin esitti kokoajan uusia kysymyksiä, mihinkään ei saatu vastauksia.
"Miksei ois?" "Sitä voitki miettii, minä mietin sitä miks Joelilla on mustelmii kaulassa?" nyt aloin olla jo lähellä sitä mitä olin halunnut tietää jo päiviä. "Tarkotitko fritsuja?" Jessica naurahti ja nojasi seinään kädet ristittyinä rinnalleen.
"En, miks sillä oli ranteessa kynsistä jääneitä haavoi?" kysyin taas uuden kysymyksen. Tämä ei toistaseksi johtanut yhtään mihinkään, mutta tiesin saavani vielä vastauksia, piti vain olla kärsivällinen.
"Mistä helvetistä sä puhut?" Jessica tuhahti, hän piti minua varmana hulluna. Mutta selkeästi hän oli ne tehnyt. Jos Joel olisi, nainen olisi huolissaan omasta poikaystävästään. Hän ei ollut. Hän ei vain myöntänyt tehneensä niitä.
"Tiiät kyllä. Sä et ihan oikeesti voi olla noi sinisilmänen ja satuttaa Joelia. Se ansaitsee paljon parempaa. Sua ei ees kiinnosta vittuukaa, vaan ja ainoastaa julkisuus ja huomio ku Joel sattuu olee suositun bändin laulaja", kerroin Ollin, Aleksin ja Tommin kävellessä autolle päin.
"Miten sä ees kehtaat väittää tol-" "Jessica jumalauta lopeta. Sä et mun parasta ystävää satuta tolleen. Et henkisesti, et fyysisesti. Se loppuu nyt. Painu helvetin kauas siitä jätkästä, voin maksaa sulle pari ekaa terapiakäyntiä", puhuin matalammalla äänellä, ennen kuin palasin sisälle muiden luo.
Hengitin syvään yrittäen rauhoittaa sisälläni olevaa vihaa. Olisin halunnut sanoa paljon muutakin, mutta olisin vain menettänyt hermoni. Toivottavasti tuo nyt riitti. Tai sitten oli uuden saarnan paikka.
Joel
Lähdimme puoli tuntia myöhemmin hotellille. Jessica oli kokoajan ollut hiljaa. En tiennyt mistä kaikesta hän ja Niko olivat jutelleet ulkona. Sydämeni yhtäkkiä jätti lyönnin välistä. Mitä jos Niko oli sanonut olevansa huolissaan minusta? Tai siitä breakdownista?
Kiroilin mielessäni miettien miten selviäisin tästä ehjin nahoin. En ehkä mitenkään. Oikeasti, en jaksanut tätä enää sekuntiakaan. Jessica vei viimeisenkin vapauteni, keikat. Miksi vitussa hänen piti tulla mukaan?
"Jolle mulla on sulle asiaa", Jessica sanoi, kun olimme menossa minun ja Nikon huoneeseen. Nyökkäsin vain peläten pahinta. Vaihdoin brunen miehen kanssa katseet, kun hän jätti matkalaukkunsa lattialle ja lähti Tommin ja Joonaksen huoneeseen.
"Mitä?" kysyin oven sulkeuduttua ja käänsin katseeni tyttöystävääni. Tunsin hänen kädet kaulallani ja selkäni painuvan sängyn patjaan kiinni. "Sä et uskonu mua. Sä saatana kerroit", Jessica kuiskasi vihaisena ja kuristi kaulaani lujemmin.
En yrittänyt edes päästä karkuun. Päässäni pyöri jo nyt, joten ei se olisi edes onnistunut. "Mä en olis välttämättä halunnu tehä tätä, mut ite kerjäsit", tyttöystäväni jatkoi, ennen kuin tunsin jäätävän kipeän iskun vatsassani. Ja pian vähän joka puolella.
Silmissäni näkyi vain tähtiä ja mustaa, suussani maistui veri, päässäni oli kauheaa kipua, kun olin lyönyt sen johonkin. Olo oli kuin olisin jäänyt jonkun saatanan jyrän alle. Siihen muistikuvat loppuivatkin..
Jessica
Mulkoilin vessan lattialla makaavaa poikaystävääni, jonka olin hetki sitten kuristanut tajuttomaksi ja hakannut. Nyt hän oli siinä, verisenä ja täynnä mustelmia. Hymähdin itsekseni ja lähdin pois huoneesta.
Hetken päästä olin saapunut tietylle kadulle, tietyn ihmisen luo. "Jos sä jäät kiinni, nii tiiät mitä tapahtuu", matala miesääni sanoi ja ojensi minulle suhteellisen pienen esineen. Tungin sen taskuuni ja nyökkäsin lähtien kävelemään ripeästi pois.
***
No.. sanottasko et vähän draamaa 😅
YOU ARE READING
You can throw me to the flames // Joel x Niko ✅️
Fanfiction(Valmis) Yö toisensa jälkeen kului kattoa katsellessa. Ei se muuttunut siitä miksikään, vaikka kuinka tuijotti. Välillä piti siirtyä ihastelemaan seiniä. Nukkumisesta ei ollut puhettakaan, minuutit tuntuivat ikuisuudelta ja hyvää asentoa ei löytynyt...
