Prinsessa?

~2~ Uusia huonekavereita

Tartuin toisen linnan pääoven kahvaan. Painoin sitä ja raotin ovea. Se ei pitänyt minkäänlaista ääntä, sen sijaan linnasta kuului puheensorinaa.

Astuin sisälle linnaan ja eteeni lankesi valtavan kokoinen vaalea aula. Muutamia opiskelioita käveli ohitseni, joista valtaosa oli yksin. Luulisin että muutamat heistä olivat linnan muita asukkaita, kuten opettajia tai puutarhureita.

Minulla oli vähän avuton olo. En yhtään tiennyt minne päin minun olisi pitänyt mennä. Kaikki näyttivät olevan kiinni vain omissa asioissaan.

Kävelin varovasti kahden naisen luokse, jotka juttelivat keskenään. He eivät varmasti olisi opiskelioita. "Hei anteeksi." "Niin?", toinen heistä kysyi. "Minut kutsuttiin tänne prinsessa-akatemiaan. Tiedättekö yhtään minne minun pitäisi mennä?" "Tietenkin. Hei olen Clarice Switt ja sinun opettajasi", ruskeatukkainen nainen sanoi pirteästi ja ojensi kättään. Tartuin siihen ja sanoin: "Gianna Gibson". "Seuraa minua."

Clarice ohjasi minut valkoisille ja leveille portaille ja sieltä ylös päin pari kerrosta. Kerrosten numerot näkyivät kultaisilla numeroilla seinissä. Jäimme kerrokseen kolme. Saavuimme käytävälle jonka varrella oli muutama ovi, vähemmän kuin alemmissa käytävissä.

Kävelimme käytävää pitkin ja pysähdyimme huoneen numero 50 eteen. Clarice avasi oven ja astelimme sisälle. Se oli kolmen hengen huone ja kaksi muuta huoneessa asuvaa olivat jo jossain täällä linnassa, sillä kahdella sängyllä oli muutamia tavaroita. Minulle jäi se viimeinen sänky.

"Kaksi huonekaveriasi on jo asettautunut huoneeseenne, voitte tutustua heihin myöhemmin. Tässä on huoneenne avain." Clarice ojensi minulle avainta, jonka otin vastaan.

"Kaappi, hylly ja pöytä jotka ovat sänkysi luona, ovat sinun. Kaapista löytyy vaatteesi, jotka saat vaihtaa pian päällesi. Hyllyssä on opiskelutarvikkeita, jotka sinun pitää muistaa ottaa aina tunneille mukaan. Äläkä unohda lukujärjestystäsi, joka on myös hyllyssäsi. Hygieniatarvikkeesi löydät huoneenne yhteydessä olevasta vessasta ja kylpyhuoneesta, jonka ovi on tuossa", Clarice selosti. Avasin kylpyhuone-vessan ovea. Tilat olivat paljon suuremmat mitä osasin odottaa.

"Niin ja pöydälläsi on käytösvihko tai sääntövihko, miksikä sitä haluaa kutsuakaan. Muista selata se huolellisesti läpi, sillä täällä arvostetaan hyväkäytöksisiä nuoria. Käytösvihosta löydät myös linnan kartan, jota tulet tarvitsemaan täällä liikkuessasi. Pöydällä on tyhjä nimikyltti, kirjoita siihen nimesi ja kiinnitä se aina vaatteeseesi kiinni, jolla liikut."

"Nyt olet kuullut kaikki olellisimmat asiat ja jätän sinut tutustumaan uuteen huoneeseesi. Muista tulla puoli kymmeneltä syömään iltapalaa ensimmäiseen kerrokseen", Clarice lisäsi vielä ystävällisesti ennen kuin poistui huoneesta jättäen minut yksin.

Huone oli niin iso, että siitä olisi helposti saanut kaksi tai vaikka kolme huonetta, mutta ehkä täällä halutaan meidän olevan sosiaalisia. Nukun kyllä mielelläni muiden seurassa, kunhan he ovat samaa mieltä minusta. Katto oli korkealla ja ikkunat olivat isot, joista näkyi alhaalla olevaan metsään ja vielä kauemmaksi kaupunkiin, josta olin tänne tullut.

Sitten muistin, että minunhan piti vaihtaa vaatteeni. Avasin kaapin ovet ja etsin sieltä sopivat vaatteet, sinisen hameen, jonka helmassa oli jotain valkoisia kuvioita valkoisen lyhythihaisen kauluspaidan, valkoiset sukat ja mustat sisäkengät. Hiukset laitoin hillitylle nutturalle.

Kävelin pöytäni ääreen ja kirjoitin nimikylttiini hyllystäni löytämällä kynällä: "Gianna Gibson" ja kiinnitin sen paitaani.

Otin käytösvihon käteeni ja aloin lukea sitä niin kun minua oli neuvottu. Vihko sisälsi kaikkea kohteliasta: teitittely on hyvästä, tervehdi aina takaisin, kiitä ja niiaa lahjasta... ja sitten sen tyylisiä, kuin muista hyvä ryhti, huolehdi hygieniasta, ole asiallinen... Jokainen osaisi kaikki nämä säännöt vaikka ulkoa, kun vain haluaisi olla kohtelias ja toisten kunnioittaminen ei olisi ongelma. Kävin silti tarkkaan kaiken läpi.

Joku käänsi avainta huoneemme oven lukossa. Pian huoneeseen asteli kaksi tyttöä, tai ehkä enemmänkin nuorta naista. He molemmat jäivät ovelle katsomaan minua kummissaan, kunnes tulivat lähemmäksi minua.

"Ömm... hei? Sä olet varmaan meidän uusi huonekaveri? Mä olen Cecil", toinen tytöistä esittäytyi. Se luki käytösvihossa, esittele ensin itsesi tuntemattomalle ja sen jälkeen pyydä häntä esittäytymään. Cecilillä oli mustat pitkät hiukset ja vihreät silmät, lisäksi hän oli hiukan minua pidempi. "Joo on mun paikka tässä huoneessa. Mä olen Gianna", esittelin itseni. "Ja mä olen Gwendolyn, mutta Gwen riittää", toinen tytöistä sanoi hymyillen. Hänellä oli aika tummat yli olkapäille ylettyvät kiharat hiukset.

"Mennäänkö iltapalalle", Cecil kysyi katsellen ensin vähän väliin rannekelloaan. "Mennään."

Otin mukaani vain käytösvihon, josta löytäisin tarpeen tullen kartankin. Lähdimme käytävälle ja sieltä portaita pitkin ensimmäiseen kerrokseen, jossa Claricen mukaan iltapala olisi. Näköjään Cecil ja Gwenkään ei ollut kulkenut täällä tutustumiskierroksella, sillä he eivät tienneet, missä ruokala olisi. Ohjasin meidät kartan avulla oikeaan saliin.

Pesin käteni huolellisesti, koska en halunnut huomautuksia niinkin yksinkertaisesta asiasta.

Ruokajonossa oli jo muutamia nuoria. He näyttivät jotenkin... ylimielisiltä? Nappasin itselleni kaksi leipää ja jogurttia. Gwen ja Cecil tulivat perässäni.

Istuuduimme ruokalan laidalle, josta oli suorat näkymät ulos kirkkaaseen säähän. Tämä ruokasali oli suoraan huoneemme alapuolella, sillä maisemat olivat samat, mutta vain matalemmalla. Jotkut täällä istuivat ihan yksin, toiset porukoissa. Villeimmät olivat ainakin löytäneet toisensa.

Viereisessä pöydässä käytiin kiihkeästi keskustelua, että joku heistä olisi varmasti se oikea prinsessa ja muut heistä saisivat sitten aina vierailla hänellä. Itse en uskonut heistä keheenkään. Heidän olemuksensa kertoi suoraan siitä, että heitä pitäisi kunnioittaa ilman minkäänlaista syytä. Tai mistä minä tiedän kuinka ahkeria opiskelioita he todellisuudessa ovat.

Meillä meni ruokailu hyvin hiljaisesti. Cecil vaikutti hermostuneelta ja Gwen vain tutki muita oppilaita ihan niin kuin minäkin.

Nousimme pöydästä ylös ja palautimme astiat. Poistuimme ruokasalista ja kävelimme suoraan huoneeseemme. Huomenna aamulla olisi joku tervetuliaispuhe.

Teimme kaikki vuorollaan iltatoimet ja menin sitten sänkyyn. Cecil sammutti valot ja pystyin vaipumaan ensimäiseen yöhön prinsessalinnassa.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Ensi luvussa on kuvat Giannasta, Gwenistä ja Cecilistä.