~20~ Kaikki eivät voi jäädä

180 18 4
                                    

Karsinnoista on kulunut nyt tasan kaksi viikkoa. Gwenistä on tullut etäinen, hänellä on ihan muut kaverit. Laverna on tavallaan eristäytynyt omasta porukastaan, -johon kuuluvat hän, Livia, Veronica ja Didyme- ja se on oikeastaan minun syytäni. Tai niin itse ajattelen. Olen pyytänyt häntä jo monesti viettämään aikaa kanssani, kuten tänään. Ajattelin nimittäin että voisimme käydä toisella puolella linnaa.

Odotin kolmannessa kerroksessa salaisen käytävän päässä Lavernaa niin kuin olimme sopineetkin. Lavernan pitäisi tulla hetkenä minä hyvänsä.

Vilkuilin vähän väliin kelloa joka näytti 20.06. Olin siis odottanut jo kuusi minuuttia.

Vihdoin näin lähestyvän Lavernan, joka kulki ihmisten keskeltä minun luokseni.

"Sori kun tulin myöhässä. Oli vähän ongelmia uuden huonekaverini kanssa", Laverna pahoitteli.

"Ei se mitään. Tulin itsekin juuri äsken", valehtelin. En edes tiedä mistä tuo valhe tuli, mutta ehkei se ollut pahaksikaan. Laverna nyökkäsi helpottuneena.

Avasin oven, joka johti palavien lyhtyjen valaisemaan käytävään. Kävelimme sisälle ja lähdimme kulkemaan kohti toista ovea. Sinne ei kestänyt kauaakaan.

"Onkohan täällä jossain vähän valoisampaa käytävää toiselle puolelle?" Kysyin samalla kun avasin edessämme olevan oven.

"Niin.. Ehkä.."

Toiselle puolelle saavuttuamme lähdimme heti etsimään Groverin ja Adlerin huonetta.

Yksi asia täällä oli erilailla kuin muilla kerroilla; jätkien lisäksi täällä näkyi muutama tyttö. Se oli hassua huomata. Emme olleetkaan enää ainoita vierailijoita.

"Katso. Täällä on muitakin tyttöjä", Laverna puki sanoiksi ajatukseni ja minä nyökkäsin.

Saavuimme pian oikealle ovelle ja Laverna koputti siihen kolmesti.

Pienen hetken kuluttua ovi aukesi, mutta avaaja ei ollut Adler, eikä Grover. Mitä ihmettä? Eivätkai he ole lähteneet?! En ainakaan ennen ole tullut ajatelleeksi, että heillä olisi muita huonekavereita kuin toisensa.

"Oho, leidejä", jätkä kommentoi nähdessään meidät. Olin kuullut tuon aiemminkin, en vain häneltä..

"Öhh... juu..", sanoin hämilläni. Mitä tuohon edes kuuluisi vastata?

"Onko Adler täällä?" Laverna kysyi sivuuttaen jätkän kommentin.

"Adler..? Ai, se Groverin frendi", jätkä näytti tajuavan. "Ei se ole täällä, ei ole ollut kahteen viikkoon", hän jatkoi saaden minut hämmentymään.

"Kuinka niin?" Kysyin, vaikka aavistinkin jo vastauksen.

"Adler tippui karsinnoissa", hän selvensi. Miten en ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan, että hän ei välttämättä enää olisikaan täällä?

"Grover.., onko hän täällä?" Kysyin peläten jo valmiiksi pahinta.

"Ei ole. Hän lähti myös", sain hyvin selkeän vastauksen. Järkytyin. Ei tämä voinut mennä näin, ei todellakaan. Minulla oli yhtäkkiä erittäin tyhmä olo siitä, että olimme tulleet kyselemään henkilöistä, jotka eivät enää edes olleet täällä. Mutta emmehän me voineet tietää.

"Oikeasti?" Laverna kysyi epäilevä ilme kasvoillaan. Hän ei uskonut tuota jätkää.

"No vitsi, vitsi. Ei Grover ole minnekään lähtenyt, hänen itse asiassa pitäisi olla kohta täällä", jätkä selitti naurahtaen. Tuo ei ollut yhtään hauskaa, ehdin jo säikähtää.

"Adler?" Laverna kysyi, jos hän vaikka olisi valehdellut hänestäkin.

"Hän kyllä lähti, valitettavasti. Sen takia olenkin tässä huoneessa kuin myös eräs toinen meidän lisäksemme", jätkä paljasti. Hänen äänestään kuuli kuin tuo 'eräs toinen' ei olisi ollut kovinkaan mukava.

Prinsessa?Wo Geschichten leben. Entdecke jetzt