"Mä antaisin sun viedä mut ihan mihin vaa, vaikka helvettii jos se tarkottas et pitäisit mun kädest kii."
Beautiful liar - VIXX
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Hän oli taas tatuointistudiolla. Se tuntui jo liian turvalliselta paikalta Jiminille, ihan liian läheiseltä ihan liian pian.
Pari viikkoa oli mennyt nopeasti, kun blondilla oli ollut tekemistä. Hän oli ollut melkein joka päivä Taehyungin kanssa, tutustunut jopa yhteen hopeahiuksisen frendeistä ja siinä sivussa syönyt antibioottikuurinsa loppuun. Nyt tatuointi oli parantunut, ja Yoongi piti lupauksensa sen värittämisestä uudelleen.
Mustahiuksinen katseli nuorempaa kulmiensa alta, pahoitteleva mutristus huulillaan. "Mä oon oikeesti tosi pahoillani siit sun tatuoinnin tulehduksesta, se oli varmaankin mun syytä."
"Ei se ollu sun syytä", blondi huokaisi jo ties kuinka monetta kertaa, hieroen väsyneenä silmiään. Takana oli taas yksi uneton yö, ja poikaa väsytti todella.
"Ooksä väsyny?" Yoongi kyseli samalla, kun pienellä käden heilautuksella pyysi toista ottamaan paitansa pois. "En mä oo", Jimin mumisi ja liioitellun hitaasti riisui raidallisen pitkähihaisensa. Yoongi kohotti kulmiaan, mutta pysyi hiljaa.
Tatuoija nojautui nojaamaan toista kättään blondin selkää vasten, ja painoi tatuointikoneen neulat jo kerran kuvioidulle iholle. "Sanot sit vaa jos sattuu", se mumisi ja Jimin nyökkäsi, vaikka tiesikin ettei tulisi sanomaan mitään.
Hiljaisuus kaksikon välillä venyi, ehkä jopa hieman kiusalliseksi. Blondi nojasi päätään paitaansa, jonka oli taitellut tyynyksi. Ihan vain keskustelun virittämiseksi, sekä tietty oudon ilmapiirin rikkomiseksi Jimin päätti sanoa jotain. "Miten sä päädyit tatuoijaks?"
Kysymys oli ehkä muotoiltu vähän kömpelösti, sanottu hieman liian innokkaalla tai töykeällä nuotilla, mutta se sai silti pienen hymyn nousemaan tatuoijan huulille. "Oon tykänny aina taiteista ja tatuoinneista. Päätin sit yhdistää molemmat."
Jimin nyökkäsi. Hän mietti uutta kysymystä, mutta Yoongi ehti keskeyttää seuraavalla toteamuksellaan: "Mut älä sit vaan kuvittele, et oisin semmonen joku art hoe tai vastaava, Kook yrittää aina epätoivosesti leikkii sellasta, mä en!!"
Se tuli jotenkin suoraan sydämestä, ja blondin huulilta pääsi pieni tirskahdus. Yoongi katseli huvittuneesti toisen melkein platinaan taittavia vaaleita hiuksia. "Entä sä, mitä sä teet?"
Vielä äsken vallinnut jopa rennoksi laskettava ilmapiiri vaihtui jännittyneeksi. "M-mä en oo viel valmistunu", poika sopersi hiljaa. Valhe. Jimin ei ollut edes saanut lukiota kunnialla loppuun.
"Ai no, onks sul jotai työtä tai muuta?"
"Ei mul täl hetkel." Ei ole ollut, eikä tule varmaankaan olemaan.
"Hengaaks sit frendien kaa tai....?"
"Öh joo." Niin, jos Taehyung edes lasketaan frendiks. Muita ei kiinnosta, joten perjaattees oon tällane loser ilma kavereit.
Artisti nyökkäsi, ja keskittyi sen jälkeen viimeistelemään väritystään. Tatuointi näytti taas samalta kuin sen valmistuessa, tummat ja tarkat viivat kiiltelivät tuoreesta musteesta. Pehmeä hiljaisuus laskeutui huoneeseen, eikä kumpikaan sanonut mitään vähään aikaan.
"Niin ja siis oon yhes mun poikaystävän kanssa et asun sen kaa sit samas osottees", Jimin lisäsi ennen kuin mietti sen tarkemmin. Vielä yksi valhe, ja iso sellainen.
Siihen Yoongi ei sanonut mitään. Blondi leikki sormillaan, kertasi mielessään sanoja ja kirosi typeryyttään. Hän ei todellakaan ollut yhdessä keneenkään kanssa, eikä varsinkaa asuisi sen henkilön kanssa samassa asunnossa. Ei sen tapahtuman jälkeen.
Jimin oli tottunut valehtelemaan. Hän päästi hätäisiä valheita suustaan joka päivä, useita kertojakin. Eihän hänen valheet ketään satuttaneet, pikemminkin suojasivat poikaa ja muita ihmisiä. Miksi siis nyt, ihan yhtäkkiä, blondilla oli valtavan syyllinen olo valehtelusta? Hänen tavalliset valkoiset valheensa, jotka eivät saaneet poikaa hätkähtämään, tuntuivatkin suurimmilta rikoksilta ikinä?
Ja vielä hämmentyneempi oli Yoongi, joka tunsi sydämensä muljahtavan rinnassaan ja hyppäävään kurkkuun blondin mainittua olevansa yhdessä jonkun kanssa.
A/N: Heiii ihanat!
pelkään kyl pahoin, et onnistun venyttämään tän tosi pitkäks kirjaks, i mean en oo ees päässy kunnol alkuun?? Mut toivonmukaa tykkäätte sit kans lukeekki tätä.
Ja hei sillo ku puhuin niistä kengistä jotka ei ikin tullu, niin ostin täs sit lohdutukseks liput sinne Halon keikalle, joka on sillo maaliskuussa. Soooo nähää siel!!
