"Pitele mua niinku sillon, kun meil oli vaan sä, mä ja meiän kliseinen rakkaus."
JBJ - My flower (+Hush little baby, don't you cry)
Ups! Tento obrázek porušuje naše pokyny k obsahu. Před publikováním ho, prosím, buď odstraň, nebo nahraď jiným.
"Yoongi, must tuntuu et mä... m-mä rakastan sua."
Yleensä niin kauniina pidetyt sanat, jotka jokainen halusi elämänsä aikana rakastetultaan kuulla, saivat Yoongin maailman romahtamaan. Mustahiuksinen tunsi ilman pakenevan keuhkoistaan, käsiensä tärisevän ja valkoisten valopisteiden tanssivan näkökentässään. Ei tän näin pitäny mennä.
Pienen huokauksen saattelemana jätkä keräsi itsensä kasaan, ja kääntyi hiljaisena blondin puoleen. Jiminin silmät kiiltelivät luonnottomasti kuunvalossa häpeän punan koristaessa tuon poskia, ja Yoongi pahoin pelkäsi kimaltavuuden johtuvan vuodattamattomista kyynelistä.
Vieläkin pyörällä päästään Jiminin äkillisestä tunnustuksesta Yoongi irroitti pojan sormet ranteensa ympäriltä, ja peitteli tuon uudelleen peiton alle. Mustahiuksisen kaikki liikkeet olivat tarkkaan harkittuja, vaikka tuon mieli olikin ihan sekaisin. Keksimättä muutakaan, Yoongi vetäisi henkeä ja möläytti ensimmäisen ajatuksensa ääneen:
"Sun pitäs nyt oikeesti nukkuu, ja sit voit miettii tätä uudellee aamulla."
Sanat jäivät riippumaan ilmaan painostavina. Tatuoijalta ei jäänyt huomaamatta loukkaantunut häivähdys blondin siroilla kasvoilla, mutta ei kommentoinut sitä enempää. Sen sijaan mustahiuksinen kumartui haraisemaan vaaleita hiuskiehkuroja sormillaan, ja painoi nopean pusun Jiminin otsalle. Yoongi kyllä tiesi, että suukko saattoi olla huono idea tässä tilanteessa, mutta eihän blondi häntä oikeasti rakastanut? Eihän kukaan nyt näin nopeasti voinut rakastua? Ehkä Jimin oli vielä korkealla äskeisestä?
Ellei kyse ollut sitten rakkaudesta ensisilmäyksellä, tatuoija tuumi synkeänä hapan maku suussaan. Hänestä se oli täysin turha käsite, joka oli keksitty niille jotka eivät löytäneet koskaan sitä oikeaa.
Niin sen piti olla, ei Jimin häntä oikeasti rakastanut. Eikä rakastaisi. Yoongi huokaisi helpottuneena, sivuuttaen piston sydämessään. Mutta mitä jos blondi olikin ollut tosissaan? Mustahiuksinen myönsi välittävänsä nuoresta platinahiuksesta koko sielullaan, mutta sitoutumiskammoisena tatuoija tiesi pojan ansaitsevan parempaa. Ja kaikista maailman ihmisistä Jimin oli valinnut Yoongin. Yoongin, joka ei olisi pystynyt olemaan toisen vierellä rakastamassa blondia tämän ansaitsemalla tavalla, vaikka olisikin halunnut.
Tatuoija tunsi itsensä huonoimmaksi ihmiseksi ikinä. Hän kirosi tahditonta käytöstään, ja melkein oksensi pahan olon aaltojen vieriessä lävitseen. Itkettikin, mutta Yoongi ei voinut itkeä. Ei ainakaan Jiminin edessä, joka oli koko ajan katsonut mustahiuksista kulmat huolestuneesti kurtussa. Nyt blondi mutristi huuliaan turhautuneena.
"Yoongi, mä en saa unta."
"Sulje silmät ja kokeile uudellee", vanhempi kuiskasi hiljaa. Jimin oli kuitenkin itsepäinen, ja pudisti päättäväisesti päätään: "En mä. Voisiksä mitenkään laulaa mulle?"
"Luuleks et mä osaan?" Yoongi katseli poikaa epäuskoisena, sarkasmi äänestään tihkuen. Blondi nyökäytti päätään, ja vanhempi huomasi miten vaikeaa oli sanoa 'ei' sille anovalle katseelle. Hiuksiaan pörröttäen mustahiuksinen pyöräytti silmiään. "Mitä mä ees laulaisin?"
"Ihan mitä vaa, haluun vaa kuunnella sun ääntä."
Hassua kyllä, Yoongille tuli heti mieleen lapsena kuultu tuutulaulu. Sen rasittava melodia ja mitäänsanomattomat sanat kuulemma nukuttivat jokaisen vauvan ja taaperon. Kai se toimisi myös parikymppiseen? Olihan siinä eroa, mutta aina voi kokeilla.
Huuliaan kostuttaen jätkä avasi suunsa. Yoongin käheä ääni tärisi tuon kompastellessa sanoihinsa laulun ollessa epävireistä, mutta Jimin ei valittanut. Blondi makasi patjalla hipihiljaa, pellavaisten hiusten tehdessä pojasta enkelin näköisen. Yoongi huomasi suupieliensä kaartuvan salaa ylöspäin varovaiseen hymyyn, ja tuo jatkoi laulamista.
"Hush little baby, don't say a word,
Papa's gonna buy you a mockingbird.
And if that mockingbird won't sing,
Papa's gonna buy you a diamond ring."
Jiminin luomet lupsahtelivat kiinni jo parin ensimmäisen säkeen jälkeen. Tyytyväisenä Yoongi antoi kätensä tippua pojan hiuksiin, silittämään tuon blondeja suortuvia.
"And if that diamond ring turns to brass, Papa's gonna buy you a looking glass.
And if that looking glass gets broke, Papa's gonna buy you a billy goat."
Blondin rintakehä kohoili tasaiseen tahtiin pienen tuhinan karatessa tuon huulilta. Se oli jo ihan unessa, melomassa haaveveneellään jossain pilvilinnojen keskellä. Vanhempi vetäisi kätensä takaisin syliinsä, ja hiljensi ääntään kuiskaukseksi laulaessaan tuutulaulun viimeisen rivin.
"...and if that horse and cart fall down, You'll still be the sweetest little baby in town."
Yoongi hehkui ylpeyttä. Jimin oli nukahtanut yllättävän helposti, ja vielä hänen lauluunsa.
Hiljaa mustahiuksinen nousi sängyltä, ja kiipesi istumaan takaisin ikkunalaudalleen. Tähdet olivat yhtä kirkkaita kuin aina, planeettojen tuikkiessa taustalla. Ainoa joka ei ollut yhtä valoisa kuin ennen, oli Yoongin mieli. Se toisteli uudelleen ja uudelleen niitä kolmea pientä sanaa, ajaen mustahiuksisen hulluuden partaalle.
A/N: muistakaa sopii riidat ja yrittäkää korjata välit rakkaittenne kanssa, koska haudalla seisoessa voi alkaa kaduttaa.
