"-We'll be friends forever, won't we, Pooh? asked Piglet. - Even longer, Pooh answered."
Jimin, YuNa (AOA) feat. Yoo Hwi Seung - If You Were Me
Oops! Bu görüntü içerik kurallarımıza uymuyor. Yayımlamaya devam etmek için görüntüyü kaldırmayı ya da başka bir görüntü yüklemeyi deneyin.
Jimin nojautui Taehyungin olkapäätä vasten katsellessaan ohikiitävää metroa. Ihmisten kasvot, loistelamput ja mauttomat graffitit sekoittuivat pojan näkökentässä yhdeksi värien sekamelskaksi, ja tuo sulki silmänsä hetkeksi.
"Ji? Meiä metro."
Mainittu hunajablondi ponkaisi seisomaan ystävänsä kanssa metrolaiturin sotketulta muovipenkiltä, jonka kulmista oli lohkeillut palasia. Täristen koleassa hallissa poika onki pulleilla sormillaan taskustaan haalistuneen matkakortin, jonka leimasi lukijalle ahtaassa vaunussa. Sekin metro oli koristeltu spraymaalilla, lattia haisi halvalle viinalle ja kuselle, eivätkä matkaseuralaiset vaunussa olleet todellakaan sen hehkeämpiä. Jimin väisti erästäkin humalaista nenäänsä nyrpistellen, ja pukkasi kyynerpäällään Taehyungia kylkeen. Kaksikko ehti juuri nähdä, kuinka vieroitusongelmista kärsivä nainen kaatui naamalleen laiturille astuessaan ulos maanalaisesta, ennen kuin ovet liukuivat naksahtaen kiinni.
Hopeahiuksinen tuhahti arvostelevasti näylle, ja nosti Alepan räikeänväristä punakeltaista kassia lähemmäs rintakehäänsä. Sipsit, juomat ja suklaalevyt pursuilivat ulos muovipussista, melkein tipahtaen maahan. Jimin ei ollut kunnolla edes viitsinyt selittää minkälaista apua tarvitsi, mutta ilta kuulemma sisältäisi roskaruokaa ja leffoja. Ja niinhän siinä oli käynyt, ostoskärryihin oli lennellyt kasa eineksiä, alennuksesta löydettyjä elokuvalevyjä ja sixpackki ykkösolutta, eikä pidemmällä ollut mitään käsitystä mihin sitä kaikkea tarvittiin. Lopulta, kun Jimin oli minuuttien mietinnän jälkeen päätynyt pähkinäsuklaaseen ja mumissut jotain sen tyylistä kuin 'tänään safkataa kunnol', kaverit olivat päässeet matkalle kohti nuudelin kämppää. _
Poissaoleva blondi seisoi kädet lanteilla keskellä asuntonsa olohuoneeksi kutsumaansa tilaa. Taehyung nökötti ovensuussa takki päällään ja lattiaa jalkaterällään naputellen.
"Oliks tää kaikki mihin sä tarttit mun apuu?
Jimin loi toiseen hajamielisen katseen, osoittaen samalla olkkarin pientä sohvapöytää. "Mä mietin just mitä kaikkee pitää hakee et meiän majast tulee täydellinen. Jos sä vaik siirtäisit ton pöydän pois nii mä käyn hakee peitot ja tyynyt?"
Taehyung tuijotti hetken lyhyemmän perään, joka lähti vauhdilla makuuhuoneeseensa. Olkiaan kohauttaen hopeahiuksinen jätti takkinsa naulakkoon ja siirsi pöydän sivummalle, istahtaen sen jälkeen pehmeälle karvamatolle.
Jiminin kämppä oli kivan yksinkertainen. Eihän sitä tieteenkään oltu koolla pilattu ja seinätkin olivat hieman halkeilleet, mutta sen lämmin sisustus teki siitä kodin. Pehmeääkin pehmeämmät sohvatyynyt, upottava nojatuoli ja kultaisia yksityiskohtia kaikkialla. Viherkasvit ja valot olivat hallitsevia elementtejä, eikä Taehyung voinut väittää pojan sisustusmaun olevan ruma. Itseasiassa, jos totta puhutaan, harmaahiuksinen piti asunnosta enemmän kuin omastaan, ja se oli Taehyungin kaltaisen kotikissan suusta iso kehu.
Rauhallisen meditaatiohetken kuitenkin keskeytti miehen päälle vyöryvä vuori peittoja, vilttejä ja tyynyjä. Harmaahiuksinen hautautui rääkäisten kasan alle, ja kirosi kovaan ääneen vieressä seisovaa nuudelipäätä. Kellertävät hiukset huojuivat Jimin nauraessa, ja se toi pienen hymyn Taehyunginkin huulille.
"Okei eli", Jimin aloitti virnistäen, "sä jäät tänne yöks. Tää on hätätilanne ja sun mun parhaana kaverina pitää tukee mua!"
"Kiitti ku annoit valita mut okei sit", harmaahiuksinen kohotti kulmiaan. Jimin tuhahti kädet puuskassa.
"Sä saat ilmast ruokaa, eiks se oo jo tarpeeks?"
"Fine fine", pidempi nosti kätensä alistuneesti ilmaan. "Mut mikä tää syy tälle hätätilanteelle on?"
"Yoongi tietysti. Se on idiootti ja satutti mua ja mä oon loukkaantunu. Miehet!" jätkä heitteli käsiään ilmaan dramaattisesti, ja Taehyung pystyi melkein vannomaan Jiminin olevan sisäisesti nainen. Tai ei, nuudelipäällä olisi voinut olla vaginakin, eikä se olisi hätkäyttänyt harmaahiuksista.
"Eli nyt sä rakennat kivan majan näist tyynyist ja peitoist nii mä meen lämmittää nugei."
Ja taas blondi katosi jonnekin, jättäen hämmentyneen Taehyungin taakseen.
_
Tuntia myöhemmin mitä eriskummallisempi linnoitus kökötti keskellä olohuonetta. Se oli vuorattu ulkoa ja sisältä kaikella pehmeällä, ja pienistä raoista paistoi viimevuotisten jouluvalojen kajoa. Rakennusaineista oli kasattu kahden aikuisen kokoinen luola, jossa mahtui hyvin istumaankin. Nauru ja läppärin näytöllä pyörivän leffan äänet kaikuivat huoneessa sipsien rapistessa taustalla.
"Ja sit se-", Jimin pyyhki silmistään kyyneleitä ja kaatui tyynylinnan lattialle mahaansa pidellen. Taehyung meinasi tukehtua nugettiinsa ja kakoi sitä yskien kurkustaan, kasvojen punehtuessa vaarallisesti. "Se sano mulle et-!"
Parka ei saanut lausettaan loppuun nauraessaan niin kovaa. Harmaahiuksinen takoi itseään rintaan vaimeasti hekottaen, silmät tuikkien kuin miljoonat tähdet yötaivaalla. Molemmat olivat unohtaneet taustalla pyörivän filmin kokonaan, ja keskittyneen sen sijaan kertomaan mitä noloimpia sattumuksia, jotka kirvoittivat leveät virneet huulille.
Naurun laannuttua oli hetken aikaa hiljaista. Taehyung keräili itseään kasaan ja otti kulhosta uuden nugetin, jonka kastoi majoneesiin. Jimin tunki kätensä karkkipussiin, mutta muuttikin mieltään ja vaihtoi suklaaseen.
"Hei Tae?"
"Hmm?"
"Kiitos ku oot sä. Ja kiitos et oot mun kaveri."
A/N:
Oops! Bu görüntü içerik kurallarımıza uymuyor. Yayımlamaya devam etmek için görüntüyü kaldırmayı ya da başka bir görüntü yüklemeyi deneyin.
