Joonas ja Niko: Kielletty rakkaus

Luku. 38: Ikävä

Tommi

Joonas on ollut nyt todella masentunut. Hän on vain maannut tekemättä mitään ja sanomatta sanaakaan. Me muut yritämme selvittää missä ihmeessä Niko on. "Joonas etkö ees söis jotain?" Joel kysyy sohvalla makaavalta pojalta. "En mä pysty syömään. M-mä haluun Nikon" Joonas mutisee ja pari kyyneltä vierähtää tämän poskelle. Joel menee halaamaan häntä. "Joonas mä tiiän. Ja Niko löytyy kyllä. Mut sun pitää nyt syödä ja saada ittes kuntoon" hän sanoo. Joonas niiskaisee. "Mä...mä en oo kunnossa jos Niko ei oo mun kanssa" hän sanoo. Joel silittää hänen hiuksiaan. "Mä tiiän. Mut Joonas, Niko löytyy kyllä. Sillä ei varmasti oo hätää" hän lohduttaa Joonasta, joka nyyhkytti hiljaa tämän rintaa vasten. Juuri silloin Joonaksen puhelimeen tuli viesti. Hän nappasi sen ilmeisesti siinä toivossa että se olisi Niko. Ilmeisesti ei ollut koska hänen ilmeensä muuttui oudoksi. "No?" Joel kysyi. "Video. T-tuntemattomasta numerosta" hän sanoi. Nojauduimme molemmat katsomaan kännykkää. Joonas klikkasi videon päälle. Videolla oli Niko. Hän piti käsissään paperia. "Mut on kidnapattu" luki ensimmäisessä paperissa. "Luovuttakaa Joonas määrättynä päivänä ilmoitetussa paikassa, niin Nikoon ei satu" luki seuraavassa. Joonas alkoi itkeä. Joel alkoi silittää tämän selkää. "Jos ette tee niinkuin käsketään..." luki viimeisessä paperissa. Sitten joku laittoi aseen Nikon ohimolle. Niko alkoi nyyhkyttää. Henkilöllä oli musta käsine kädessä, joten emme voineet tunnistaa kuka hän oli. Mutta Joonas katsoi ruutua pitkään. "T-toi ase..." hän sanoi. Katsoimme molemmat häneen. "T-toi on se sama ase j-jolla Lotta...." hän purskahti itkuun kesken lauseen. Joel otti hänet syliinsä. "Shh Joonas ihan rauhassa" hän sanoi. Joonas puristi Joelin paitaa ja itki lohduttomasti. "Me voidaan kyllä pelastaa Niko" minäkin yritin. Joonas kohotti katseensa. "Niin...mut sitä varten pitää tehdä uhraus..." hän sanoi ja pyyhki kyyneliä poskeltaan. "Mitä sä meinaat?" Joel kysyy. Joonas huokaisi syvään. "Mun pitää antaa Lotalle mitä se pyys" hän sanoi. Silloin tajusimme. Lottahan haluaa.....Joonaksen. "Joonas ei. Ei ei ei ei ei. Et sä voi. Se vitun hullu tappaa sut" Joel sanoi. Joonas katsoi Joelia silmiin. "Etkö sä ymmärrä?! Mun on pakko tehä tää. Vaan näin mä voin pelastaa Nikon hengen!" hän melkein huusi. Joelin silmistä valui kyyneliä. "Joonas.....me voidaan varmasti ratkasta tää jollain toisella tavalla" hän sanoi hiljaa. Nyt minuakin alkoi itkettää. "Mä oon aiheuttanu vaa paskaa täällä. Mä ansaitsen tän kohtalon!" Joonas huusi itkien. "Ei Joonas sä et ansaitse kuolemaa! Niinku ei Nikokaan! Kukaan ei ansaitse kuolla!" Joel huusi ja rutisti Joonasta tiukasti. Juuri silloin Joonas sai taas viestin. "Te saatte kolme päivää aikaa" siinä luki. "Sori Joel....mut mä lupaan olla teidän kaikkien suojelusenkeli. Ja kattoo teitä tuolta ylhäältä" Joonas kuiskasi. "Ei Joonas kiltti!" Joel huusi ja alkoi itkeä. Hän itki ja huusi. Joonas itki myös. "O-okei. Ehkä on vielä muitaki keinoja" Joonas sanoi lopulta. Joel rutisti Joonasta edelleen tiukasti ja huutoitki. "J-joel kiltti älä itke. M-mä en haluu et sä itket mun takia" Joonas sanoi. Mutta Joel vain itki ja itki. Loputtoman paljon. "Joel älä kulta enää itke jooko" sanoin ja menin silittelemään tämän hiuksia. En voinut halata häntä, koska hän oli takertunut Joonakseen. "Mä en haluu menettää Joonasta! Se oli jo kerran ihan liian lähellä" Joel nyyhkytti Joonaksen rintaa vasten. "Mä tiiän Joel. Mut et sä mua menetä. Vielä" Joonas sanoi. Tiedän että Joonas ja Joel ovat todella läheisiä ystäviä. He eivät ehkä ole biologisia veljiä, mutta henkisesti he ovat kuin veljekset. Lopulta Joonas oli saanut Joelin rauhoittumaan. Joel suoristautui ja pyyhki kyyneliä silmistään. Joonas katsoi häntä silmiin. Ja sitten myös minua. Hän nielaisi. "Muistatteko mitä me luvattiin kun perustettiin tää bändi? Että me pidetään aina yhtä ja me kuljetaan tää matka yhdessä. Loppuun asti. Mitä ikinä eteen tuleekin" hän sanoi. Nyökkäsimme molemmat. "No sitte meidän pitää pelastaa Niko. Ja jos me ei onnistuta siinä niin ainaki huolehditaan että.....että Niko pääsee turvallisesti viimeiselle matkalle..." hän sanoi mutta hänen äänensä särkyi lopussa. Hän painoi päänsä ja hautasi kasvonsa käsiinsä. Joel, joka oli lähempänä, veti Joonaksen halaukseen. "Älä Joonas mieti tommosia. Me pidetään huoli että Niko saadaan turvallisesti takas kotiin. Ja ennen kun sä huomaatkaa ni sä jo nukut sen sylissä niinku ennenkin" Joel sanoi yritti parhaansa mukaan lohduttaa Joonasta. "M-meidän p-piti mennä naimisiin ja ja...." Joonas sopersi. "Ja te pääsette naimisiin. Mä lupaan sen" Joel sanoi. Joonas nosti katseensa. "M-mutta mitä me voidaan tehä? Lotta haluu mut. Ja jos se ei saa mitä se haluu niin se....se..." hän ei pystynyt sanomaan lausetta loppuun. Joel veti tämän pään rintaansa vasten. "Shhhh kaikki järjestyy. Me keksitään kyllä jotain" Joel kuiskasi.