Luku. 91: Fly high Aleksi

312 23 9
                                    

Olli

Olemme kaikki jossain seurakunnan tilassa, jossa on kahvitarjoilu. Täällä on myös pöytä, jolla on valkoinen pöytäliina ja siinä on valokuvakehys, jossa on kuva Aleksista. Kuvan vieressä palaa pieni kynttilä. Istun huoneen nurkassa kahvikuppi käsissäni. Oli täällä jotain pientä naposteltavaakin tarjolla mutta ei ole nälkä. Ei tee yhtään mieli syödä. Joonas tuli istumaan viereeni. "Kaikki ok?" hän kysyy. Pudistan päätäni. Joonas laittaa käden ympärilleni. Nojaan hänen olkapäähänsä ja niiskaisin. Tiesin että tämä olisi vaikeaa mutta en arvannut että tämä olisi näin raskasta. Aleksin sisko oli myös melko surkeana. Näin hänen istuvan pöydässä pyyhkien kyyneleitä. Yhtäkkiä tuli outo olo. "Pitää mennä vessaan" sanoin Joonakselle ja lähdin kohti vessoja. Menin sinne ja lukitsin oven. Nojasin lavuaariin ja katsoin itseäni peilistä. "Vittu kok-oo it-tes" sanoin itselleni ja huomasin että ääneni värisi. Vedin syvään henkeä. Joku oli varmaan huomannut että minulla kesti koska oveen koputettiin. "Olli? Onks kaikki hyvin?" kuulin jonkun kysyvän. Joonas. Yritin sanoa jotain mutta sanat takertuvat kurkkuuni. Päätän päästää Joonaksen sisään. Avaan lukon. Joonas kurkistaa sisään. "Olli, heii shh kaikki on hyvin, hengitä mun kanssa samaan tahtiin. Sisään....ja ulos" hän sanoo ja silittää selkääni. Pian olen taas rauhallinen. "K-kiitti" sanon. Joonas halasi minua. Ihmiset alkoivat jo lähtemään kotiin. Hyvä. En olisikaan jaksanut olla täällä pitkään. Joonas ja Niko lähtivät viemään minua takaisin osastolle. Ei todellakaan huvita palata sinne mutta minkäs teet. Joonas oli kertonut että Niko oli sairastunut keuhkokuumeeseen juuri ennen hautajaisia. Kuulostaa kamalalta. Onneksi hän on kunnossa nyt. Niko parkkeeraa auton osaston parkkipaikalle ja Joonas lähtee saattamaan minua sisään. Sisällä oma hoitajani oli vastassa ja vei minut huoneeseeni. Vaihdoin vaatteet ja kävin sängylle makaamaan. Väsytti aivan kamalasti. Tämä päivä oli ollut henkisesti ja fyysisesti todella rankka.

---

Niko

Ajoimme Joonaksen kanssa kotiin. Oli jotenkin tyhjä olo. En tiedä miksi. Menin riisumaan puvun päältäni ja menin suihkuun. Kun tulin suihkusta, huomasin Joonaksen istuvan sohvalla pää käsiin painettuna. Istuin pojan viereen ja vedin hänet syliini. Silitin hänen selkäänsä rauhallisesti kun hän nyyhkytti hiljaa. Meni ainakin vartti ennen kuin poika viimein pyyhki kyyneleet. Hän meni vuorostaan suihkuun. Hän tuli sieltä pian. Söimme jotain pientä iltapalaksi, harjasimme hampaat ja menimme sitten sänkyyn. Tämä oli ollut pitkä ja raskas päivä. Joonas käpertyy kainalooni pää rintakehäni päällä. Vedän peittoa päällemme. Annan pienen pusun pojan otsalle. Silittelin hänen hiuksiaan rauhoittavasti kunnes kuulin pientä tuhinaa. Suljin silmäni ja vaivuin pian itsekin uneen.

*Timeskip pari tuntia*

Heräsin hätkähtäen ja yltäpäältä hikisenä. Olin nähnyt kamalaa unta. Siinä Joonas oli kuollut ja olin ollut hänen hautajaisissaan. Kai nuo Aleksin hautajaiset saivat pään sekaisin. Hieroin naamaani. Rintani päältä kuului edelleen tasaista tuhinaa. Joonas oli vieläkin sikeässä unessa. En halunnut herättää häntä. Onneksi se oli vain unta. En tiedä mitä tekisin jos menettäisin Joonaksen. Otin hyvän asennon ja yritin jatkaa unia.

---

Joel

Heräsin ja raotin silmiä. Oliko nyt tosiaan jo aamu? Olimme eilen käyneet nukkumaan melkein heti kun pääsimme kotiin, koska olimme molemmat niin lopen uupuneita eilisestä päivästä. Kurkotin puhelimeni yöpöydältä ja katsoin kelloa. Se oli jo puoli kymmenen. Hieroin silmiäni. Tommi oli jo noussut ylös. Nousin istumaan ja venyttelin. Silloin Tommi tuli huoneeseen. "Sä heräsit vihdoin" hän totesi ja tuli viereeni istumaan ja suuteli minua. Hymyilin. Nousin ylös ja menimme keittiöön. Minulla oli pelkät bokserit päällä mutta en jaksanut välittää siitä nyt. Täällä ei ollut edes kaihtimet auki, joten kukaan ei näe minua. Tommi oli keittänyt kahvia ja paistanut kananmunia sekä pekonia. Ihanaa. En olisi jaksanut tehdä aamupalaa. Istuin pöydän ääreen ja kaadoin itselleni kahvia. "Pitäskö laittaa siitä Aleksista jotai Instagramii?" kysyin Tommilta. "Kai se ois hyvä että fanit tietää. Mut kannattaa varmaa kysyy eka muilta mitä mieltä ne on" hän sanoo. Päätin siis laittaa bändin ryhmään viestiä.

Joonas ja Niko: Kielletty rakkausWhere stories live. Discover now