Joonas ja Niko: Kielletty rakkaus

Luku. 95: "Joel tarvii mua"

Tommi

Hoitaja vei minut vihdoin Joelin luo. Istuin pyörätuolissa koska käveleminen olisi rasittanut minua liikaa. Hän avasi yhden teho-osaston huoneista ja vei minut sisään. Joel makasi siellä rauhallisen näköisenä. Hänessä oli kiinni kaikenlaisia letkuja ja johtoja, jotka mittasivat hänen elintoimintojaan sekä pitivät yllä hänen nestetasapainoansa ja ravinnonsaantia. Hän oli hengityskoneessa, koska hän ei pysty hengittämään itse tarpeeksi hyvin. Mutta kuulemma hänen tilansa on paranemaan päin. En minä näistä mitään tiedä. Otin Joelin kädestä kiinni. "Milloin Joel herää?" kysyin hoitajalta. "Sitä on vaikeaa vielä sanoa mutta lääkärin mukaan hän toipuu kyllä vaikka tilanne olikin aluksi hyvin kriittinen." hoitaja sanoi. Olin helpottunut. Joel selviää. Tilanne näytti niin pahalta kun Joel oltiin kiidätetty ambulanssiin ja sairaalaan. Itse olin menettänyt tajuntani matkalla sairaalaan enkä muista siitä oikeastaan mitään. Mutta muistan hämärästi kuulleeni kuinka ensihoitajat huusivat, että Joelin tila on kriittinen ja hänet pitää saada saman tien sairaalaan. Mutta onneksi kaikki on nyt hyvin. Ehkä. Hoitaja jätti meidät kahden. Katsoin Joelin kasvoja. Ne olivat rauhalliset. Silitin Joelin hiuksia. "Rakas sä oot ihan helvetin vahva. Sä selviit kyllä" kuiskasin ja painoin pääni hänen paljaalle rintakehälleen. Olin siinä hetken. Sitten hoitaja tuli hakemaan minut. En halua lähteä Joelin luota. "Mä haluun olla tässä kun se herää" sanoin. "Siinä saattaa mennä vielä aikaa. Sun pitää syödä ja nukkua. Voit tulla tänne sitten huomenna takaisin" hoitaja sanoi ja vei minut sitten omaan huoneeseen.

---

Olli

Makasin taas tässä inhottavan tutuksi tulleessa sängyssä. Joonas oli vierelläni. Niko oli lähtenyt käymään vessassa. Joonas piti kädestäni kiinni ja silitti kämmenselkääni. "Ihme et sul ei oo yhtää darra" hän sanoo. "No oon saanu aika tehokkaita lääkkeitä" sanon ja naurahdin. Silloin lääkäri tuli sisään. "Olli, mulla on sulle vähän kerrottavaa" hän sanoi. Minä ja Joonas katsoimme toisiamme. "Onks se jotain vakavaa?" kysyin. "No, miten sen nyt ottaa" lääkäri sanoi. "Sun maksa on vaurioitunut alkoholista. Sä pärjäät kyllä sillä maksalla jos et juo enää ikinä alkoholia" lääkäri sanoi. "Eli...alkoholi voi tappaa mut?" kysyin. Lääkäri nyökkäsi. "Jos vielä juot alkoholia, sun maksa ei enää kohta voi suodattaa sitä. Se johtaa vakaviin sisäelinvaurioihin ja lopulta kuolemaan" lääkäri sanoi. "Mut jos mä en juo nii mitään ei käy?" sanoin. "Niin" lääkäri sanoi. "Milloin mä pääsen kotiin?" kysyin. "Luultavasti huomenna. Sulla on tulehdusarvot vielä vähän koholla joten pidämme sinut täällä varmuuden vuoksi vielä yhden yön" lääkäri sanoi. Nyökkäsin vain. Sitten lääkäri poistui huoneesta. Olin vain hiljaa. Tunsin käden olkapäälläni. "Olli onks kaikki ok?" Joonas kysyy. Niiskaisin ja kyynel vierähti poskelleni. "Mä en haluu kuolla" sopersin. "Olli, heii shh et sä kuole. Ku et vaa juo alkoholia ni kaikki on hyvin" Joonas lohdutti ja halasi minua. Nojasin häneen ja valutin kyyneleitä. Joonas silitteli päätäni. "Mä oon tässä. Kaikki on hyvin" hän kuiskasi. Rauhoituin onneksi pian. Niko tuli takaisin huoneeseen. "Onks kaikki hyvin" hän kysyi. Pudistan päätäni. "Mä en voi enää juoda alkoholia ku mun maksa on vaurioitunu tai jotai" sanoin. "Ja mua pelottaa et jos mä juon vahingossa ja sit mä kuolen" jatkoin ja pyyhin kyyneleen poskeltani. Niko tuli halaamaan minua. "Me pidetään huoli että sä et juo alkoholia" hän sanoi. "Kiitti" sopersin. "Pärjääks sä nyt jos me lähetää?" Joonas kysyy ja silittää kämmenselkääni. Nyökkään. Pääsen varmasti huomenna kotiin.

---

Niko

Kello alkoi olla jo paljon. Lähdin ajamaan kotiin. Joonas näytti väsyneeltä. Kun pääsimme kotiin, Joonas meni suorinta tietä suihkuun. Hänellä meni jonkin aikaa joten tein sillä välin iltapalaa. Hetken päästä Joonas tuli keittiöön ja söimme iltapalan. Sitten minä kävin vuorostani suihkussa. Joonas oli ennen sitä käynyt harjaamassa hampaansa. Kun menin makuuhuoneeseen pyyhe vyötäröllä, huomasin pojan nukahtaneen sängylle kyljelleen. Hymyilin ja laitoin peiton hänen päälleen. Sitten puin bokserit päälle ja kävin pesemässä hampaat. Kun tulin takaisin, Joonas oli kääntynyt selälleen. Kävin hänen viereensä ja laitoin käteni hänen hiuksiinsa. Silittelin niitä hetken. Joonas ynähti ja kääntyi taas kyljelleen, mutta tällä kertaa minuun päin. Otin hänet kainalooni ja suljin itsekin silmäni ja yritin saada unen päästä kiinni. Kuulin Joonaksen tasaisen tuhinan vierestäni ja se auttoi minua nukahtamaan.